SiiPen miesten suomensarjajoukkue pääsi harjoittelemaan 10.–11.2. viikonlopun huippuolosuhteissa. Miehet suuntasivat kaksipäiväiselle harjoitusleirille Savonlinnaan, Tanhuvaaran Urheiluopistolle. Tanhuvaaran ylipainehalli tarjosi erinomaiset olosuhteet pesäpallon talviharjoitteluun.

Lauantaina joukkue pääsi kahdesti hieromaan ulkopelikuvioita isolle kentälle. Päivän ensimmäinen harjoitus koostui vaihtotilannepelaamisesta ja illalla hiottiin vielä nolla- ja takatilanne kuntoon.

– Lauantaina treenattiin Tanhuvaarassa pääasiassa ulkopeliä ja sen toimivuuteen olen kyllä todella tyytyväinen ajankohtaan peilaten, pelinjohtaja Otto Hoffren analysoi leirin ensimmäistä päivää.

Lauantain treenien jälkeen joukkue pääsi ansaitusti pizzan syöntiin ja saunan lauteille valmistautumaan kohti sunnuntain harjoituksia. Sunnuntaiaamuna vuorossa oli vielä yksi harjoitus, jonka teemana oli sisäpeli.

Talvikauden aikana miesten treeneissä on nähty tuttuja pelaajia hieman erilaisissa ulkopelirooleissa. – Ollaan talven aikana ajettu muutaman pelaajan ulkopeliroolin muutosta sisään ja tällä hetkellä nämä muutokset vaikuttavat oikeinkin onnistuneilta, Hoffren kertoi.

Tulevana viikonloppuna päästään myös pelihommiin, kun miehet pelaavat kaksi harjoitusottelua Kuopio-hallissa. Lauantaina 17.2. klo 20.30 miehet pelaavat PuPe/Kiri B-poikien yhteisjoukkuetta vastaan ja sunnuntaina 18.2. klo 15.00 vastaan asettuu Kisapurren Pesis Lievestuoreelta.

Tervetuloa Kuopio-halliin tarkastamaan SiiPen miesten talvikunto!

Siilinjärven Pesiksen kasvatti ja kaikkien aikojen menestynein pelinjohtaja Mikko Kuosmanen kävi lauantaina 10. helmikuuta koulutusvisiitillä Siilinjärvellä. Superissa kahdeksan mitalia pelaajana ja yhdeksän mitalia pelinjohtajana saavuttaneella Kuosmasella on erinomaiset meriitit lajissa. Lisäksi hän on ollut vuoden pelinjohtaja viisi kertaa.

Tällä hetkellä Kuosmanen toimii SuperJymy Oy:n toimitusjohtajana. Lapsuudenkoti on edelleen Siilinjärven Lepiksessä. SiiPen kasvatti muisteli ilolla menneitä koulu- ja pesisvuosiaan palatessaan Mantun uudistuneeseen ympäristöön. Kilpaileminen ja eri lajien harrastaminen kuuluivat vahvasti Kuosmasen nuoruuteen.

Koulutuksen ensimmäinen osio oli suunnattu SiiPen valmentajille. Aiheena olivat erityisesti kilpapolun rakenteet ja valmentaminen. Sen jälkeen pääsi sparrattavaksi seuran johtokunta.

Kilpakulttuuri ja yksilölähtöinen sekä vuorovaikutteinen valmennus ovat menestyksen avaimia

Nykyisessä valmennusfilosofiassaan Kuosmanen painotti peruskestävyyden sekä arjen harjoittelun, levon ja ravitsemuksen olevan kaiken ydin. Näitä ydinkohtia olisi hyvä jo varhaisessa vaiheessa opettaa pelaajille. Valmentajien tulisi vuosisuunnitelmia tehdessään ottaa huomioon junioreiden aktiivisuus, jota kertyy koulumatkoilta ja muusta hyötyliikunnasta. Myöhemmässä ikävaiheessa nuorten pelaajien on myös itse osattava seurata omaa harjoitteluaan ja kasvaa itsensä valmentajiksi.

Kuosmasen mukaan yksi menestyksen avaimista on kilpakulttuurin luominen seuraan. Entisajan pihapelit ovat jääneet nykyajan lapsilla vähemmäksi, joten harjoittelua ja kilpailuja tarvitaan enemmän ohjattuina toimintoina. Myös lasten vanhemmat ovat keskeisessä roolissa hyvän arjen rakentamisessa.

– On myös hyvä opettaa voittamisen ja häviämisen merkitystä, mikä on tärkeä kasvuprosessi monelle nuorelle. Yksi valmentajan tärkeimmistä tehtävistä on vertaisena tukea junioreita unelmien ja tavoitteiden saavuttamiseksi, mainitsi Kuosmanen.

Kuosmanen arvostaa juniorivalmentajien merkittävää työtä seurassa. Erityisen mielenkiintoista oli kuulla, miten pelaajille on hyvä antaa palautetta sekä opettaa taktisia asioita pelistä eri menetelmin. Valmentajien on myös itse osattava ottaa palautetta vastaan etenkin kilpaurheilussa. Pelaajia tulisi valmentaa yksilölähtöisesti ja heidän identiteettejään vahvistaen.

– Pelaajia ei kannata laittaa tiettyyn muottiin. Pelaajia tulisi haastaa kysymyksin ja antaa heidän itsensä oivaltaa ratkaisut pelitilanteisiin ja korjattaviin asioihin, Kuosmanen painotti.

Huippuseura rakentuu intohimosta, onnistuneesta strategiasta ja osaavista ihmisistä

SiiPen johtokunnalle sparrailuhetki Kuosmasen kanssa oli odotettu ja ajatuksia herättävä. Reilun tunnin aikana kiteytyi hienosti se, miten keskeistä menestykselle on ymmärrys kilpa- ja huippu-urheilusta sekä sen lainalaisuuksista. Tämä tuleekin SiiPessä korostumaan, kun seurassa on asetettu tavoitteeksi naisten nousu Superpesikseen viimeistään vuonna 2027.

– Tekemisen tulisi lähteä intohimosta. Omat kasvatit ovat kaiken a ja o ja edustusjoukkue sitten ikään kuin kasvot ulospäin, pohjusti Kuosmanen.

Sotkamon Jymyssä on selkeä ja toimiva työnjako. SuperJymy Oy:ssä keskitytään kilpa- ja huippu-urheiluun, kun taas Jymy Pesis ry pitää huolen junioritoiminnasta C-ikään saakka. Jymyssä päätuote on urheilijan polku, joka on laadukkaasti rakennettu ja myös hienosti brändätty, kaupallistettu ja markkinoitu.

– On ilmiselvää, että tuotteen on oltava ensin priimakunnossa, sitten vasta lähdetään sitä myymään, muistutti Kuosmanen.

Puheenvuorossaan Kuosmanen nosti esiin strategian, tavoitteiden ja ydintehtäviin keskittymisen merkityksen. Nopeasti muuttuvassa maailmassa myös fasiliteettien, niin livenä kuin diginä, on oltava kunnossa ja seurojen on syytä toimia vastuullisesti. Pelkkä pesis ei enää tulonlähteeksi riitä, vaan seurojen on synnytettävä omaakin liiketoimintaa. Jymyssä tällä rintamalla onkin tehty erinomaista työtä.

– Esimerkiksi toukokuussa Jymy skulaa Stadissa ja päivän avaa Taloutta ja sporttia -seminaari. Toukokuun 7. päivä ei ole pääsarjatason pesispelejä muualla Suomessa eli iso medianäkyvyys on taattu, Kuosmanen kertoi uudenlaisesta avauksesta.

Laadukas valmennus herätti keskustelua ja kysymyksiä. Useimmiten juniorivalmennus on seuroissa aktiivisten vanhempien vastuulla.

– Seura tarvitsee ilman muuta valmennukseen ammattilaisia. Mielestäni C-iästä alkaen juniorijoukkueissa tulisi olla päätoimiset ammattivalmentajat. Tätä voisi varmasti rakentaa myös yhteistyössä naapuriseurojen kesken, vastasi Kuosmanen.

Kuosmanen näki, että SiiPessä ollaan viemässä asioita juuri oikeaan suuntaan. Erityisesti tyttö- ja naispesikseen isosti keskittyminen tuntuu järkevältä ja paukkuja tulisikin laittaa seuraavaksi tyttöpolun kaupallistamiseen.

Teksti: Suvi Huttunen ja Jari Komulainen

Kovasta heittokädestään ja nopeista jaloistaan tunnettu ex-superpesispelaaja Jyrki Borenius saapui pitämään heittotekniikkakoulutusta Siilinjärven Pesiksen pesäpallojunioreille lauantaina 27.1.2024. Koulutus oli jo ennakkoon kovasti odotettu ja toivottu seurassa.

Borenius on kiertänyt nyt muutaman vuoden opettamassa pesäpalloilijoille ja valmentajille oikeaoppista heittämistä. Sana on kiirinyt ympäri Suomen ja Borenius on ollut todella kysytty kouluttaja Pesäpalloliiton kautta. Innostus aiheeseen on Boreniuksella lähtenyt omalta peliuralta ja lisääntynyt entisestään oman lapsen harrastuksen kautta. Hänen oma heittokätensä on edelleen kunnossa ja suorittaminen on tyylipuhdasta.

– Oma toiveeni tältä päivältä on, että juniorit saavat uutta intoa ja ajatusta heittelyyn, jota tehdään nykyään paljon vähemmän kuin ennen. Valmentajien toivon saavan ideoita siitä, miten voi lisätä monipuolisuutta ja mielikuvitusta heittoharjoitteluun, totesi Borenius ennen junioreiden saapumista saliin.

Ahmon koulun salissa aamupäivällä saivat oppia seuran E-ikäiset. Heidän kanssaan keskeisintä oli optimaalisen, hyvän ja rauhallisen heiton rakentaminen. Iltapäivän puolella olivat vuorossa C-ikäiset, joiden kanssa mentiin jo syvemmälle. Yliolan heiton teorialuennon ja harjoittelun kautta pureuduttiin terveelliseen heittotekniikkaan, pelillisiin asioihin, heittoihin eri pelitilanteissa, vauhtiin ja rytmiin. Myös yksilölliseen opastamiseen jäi jonkin verran aikaa.

– Heittämään oppii heittämällä, kliseinen toteamus, mutta näin se vaan on. On heitettävä paljon, eri asennoista, eri suuntiin ja eri voimakkuuksilla. Itselläni on takana yli miljoona heittoa, kertoi Borenius.

Juniorit ottivat innokkaina ja uteliaina uutta oppia vastaan. Myös mukana olleet valmentajat seurasivat koulutusta kovalla intensiteetillä.

– Jyrkin koulutus on tieteellisellä pieteetillä pureksittua ja selkeästi esitettyä, täyttä asiaa. Teoria avaa heiton vaiheet ja biomekaniikan lähes atomien tasolle, joten kenellekään ei voi jäädä epäselväksi mistä on kyse, kun heitetään. Käytännön demoissa teoria tulee hienosti vaihe vaiheelta käytäntöön monimuotoisia heittoharjoituksia hyödyntämällä. Koulutus valaisi ja antoi itselleni todella paljon työkaluja heiton kehittämiseen F- ja C-poikien valmennuksessa. Ja on sillä Borella vieläkin aika kova käsi, tiivisti koulutuksen antia Markku Immonen.

Boreniuksen opeilla Siilinjärvellä tullaan näkemään tarkkoja, nopeita, rytmikkäitä ja luontevia polttoheittoja tulevan kesän aikana.

Teksti ja kuva: Suvi Huttunen

Tähtiseura-ohjelma on Suomen Olympiakomitean, lajiliittojen ja aluejärjestöjen yhteinen laatuohjelma, joka tukee suomalaisen urheilun keskeistä vahvuutta: seuratoimintaa. ​Siilinjärven Pesis on saanut lapset ja nuoret -osa-alueen Tähtimerkin ja jatkaa Tähtiseurana myös seuraavan kolmen vuoden ajan.

SiiPe oli yksi ensimmäisistä suomalaisista pesäpalloseuroista, joka sai vuonna 2003 silloisen sinettiseura-statuksen. Yhteistyössä ulkopuolisen arvioijan kanssa todettu laadukas työ lasten ja nuorten eteen on näin ollen jatkunut SiiPessä yhtäjaksoisesti jo 20 vuotta.

Tähtimerkki viestii siitä, että SiiPe luo lapsille ja nuorille turvallisen, kehittävän ja innostavan ympäristön harrastaa ja urheilla. Seura täyttää seuran johtamisen ja lasten urheilun laatutekijät, ja on osa suurempaa seuraverkostoa, joka kehittyy yhdessä ja oppii toisiltaan hyviä käytäntöjä. Tähtiseurassa jokainen saa urheilla omalla tavallaan hyvässä seurassa. Toiminta on laadukasta ja vastuullista.

Tähtimerkin saaneen seuran toiminta auditoidaan kolmen vuoden välein. Auditoinnissa nähdään ja kootaan yhteen, millaisia asioita ja välineitä seuralla on käytössään. Auditointien kautta esiin nousevat kehittämiskohteet muovataan seuran näköisiksi ja jalkautetaan toimintaan valmennuksen, seuraväen, hallinnon ja talouden osalta.

Urheiluseuroja, joille on myönnetty lapset ja nuoret -osa-alueen Tähtimerkki, on Suomessa tällä hetkellä jo 597. Tässä huippujoukossa on mukana 14 pesäpalloseuraa ja pesäpallon lisäksi edustettuna 45 muuta lajia. Siilinjärvellä toimii SiiPen rinnalla kaksi muuta Tähtimerkin saanutta urheiluseuraa: Siilinjärven Ponnistus (mäkihyppy & yhdistetty) ja Vuorelan Kunto (voimistelu).

Tähtiseuravastaavat kehittäjinä ja kumppaneina seuratoiminnan arjessa

SiiPessä tähtiseuravastaavina toimivat Riina Myyryläinen ja Merja Säisä. Molemmilla on takana puolentoista vuoden antoisa rupeama. Riinan ja Merjan tehtäviä seurassa ovat esimerkiksi:

  • Tähtiseura-kriteerien valvominen ja kehittäminen,
  • Tähtiseura-tietouden jakaminen sekä
  • pelaajien ja vanhempien pelisääntökeskustelujen ohjaaminen.

Riinan mielestä Tähtiseura-tunnustus kertoo siitä, että seuran toimintatapoja ja -ympäristöä on kehitetty ja kehitetään lasten ja nuorten parhaaksi, ja että heillä on todellinen mahdollisuus vaikuttaa asioihin.

– Halusin osallistua seuran toimintaan itselleni sopivalla panoksella niin oman osaamiseni kuin käytössä olevan ajan puitteissa. Parasta tehtävässäni on nähdä, kun Junnuparlamentin jäsenet eli G-E-ikäiset juniorit ideoivat ja toteuttavat erilaisia juttuja ylläpitäen seuran henkeä, kertoo Riina.

Merja näkee, että Tähtiseura antaa raamit laadukkaalle seuratyölle, jolla turvataan lasten ja nuorten turvallinen ympäristö harrastaa, kehittyä ja kasvaa.

– Itselleni tärkeää on saada lasten ja nuorten ääni kuuluviin ja sen kyllä kuulee Junnuparlamentin tapaamisissa, joissa ideat pääsevät lentoon ja oikeasti toteutettaviksi, kuten radiomainos viime kesänä, Merja summaa.

– Mieleenpainuvia hetkiä ovat olleet myös junnujen mahdollisuudet otteluissa valita palkitut ja myös jakaa palkinnot. Pieniä tähtihetkiä, jotka antavat meidän pienille pelureille paljon. He ovat niin ylpeitä aina, kun ovat mukana toteuttamassa tai suunnittelemassa yhteisöllisyyttä lisääviä asioita, jatkaa Merja.

Seuran verkkosivuilta löytyy Tähtiseura-tietoutta. Sitä myös jalkautetaan seuran väelle monin eri keinoin.

– Käytännössä näitä keinoja ovat mm. junnujoukkueiden pelisääntökeskustelut, palautteen kerääminen ja toimijoiden koulutus. Niiden yhteydessä tuomme esiin, että toimenpiteet ovat osa sitä laatutyötä, jota Tähtiseura-tunnustus seuraltamme edellyttää, Riina mainitsee.

Tähtiseuravastaavat ja yhteystiedot:
Riina Myyryläinen, puh. 045 113 5175, riinamyyrylainen(at)hotmail.com
Merja Säisä, puh. 040 912 7494, merja.saisa(at)siipe.fi

Lue lisää aiheesta:
SiiPen sivuilta
Suomen Olympiakomitean sivuilta

Teksti ja kuva: Suvi Huttunen

SiiPen iltapäiväkerhossa on alkanut kevätkausi. Ja koska rakkaalla lapsella on monta nimeä, voidaan puhua myös iipasta tai ip-kerhosta. Tuttuja asioita ja rutiineja on alettu palautella parin viikon joululoman jälkeen mieliin, mutta myös uusia kehitysaskeleita on otettu. Tutustutaan niihin kuitenkin hieman myöhemmin, ja palataan ensin syyskauden muistoihin.

Syyskausi iipassa alkoi useilla lapsilla ja ohjaajilla uusia asioita opetellessa, kun ykkösluokkalaiset aloittivat koulutaipaleensa ja ohjaajista suurimmalle osalle iltapäiväkerho oli täysin uusi ympäristö. Jouluun mennessä kuviot olivat kuitenkin kaikilla kuta kuinkin hallussa. Syksyn aikana ehdittiin puuhailla monenmoisia juttuja, joista suurin osa asettui iippa-arkeen. Näitä arkisia puuhia olivat muun muassa askartelu ja maalailu, rakentelut, lautapelit ja tietenkin leikkiminen ja ulkoilu. Iippalaisten ehdottomaksi suosikiksi nousi liikuntasalissa touhuaminen, ja sinne tiemme veikin aina tilaisuuden tullen.

Arjestamme poikkeavia puuhia olivat leikkipuistoretki, toiminnallinen joulukalenteri sekä päällimmäisenä mieleen jäänyt isänpäivätapahtuma. LatuRastin (Siilin Ladun maja) pihapiirissä järjestetyn tapahtuman idea ja tavoite oli, että tarjoamme isille ja ukeille mahdollisuuden viettää aikaa lasten ja lastenlasten kanssa yhdessä ulkoillen aktiviteettien parissa. Lapsille jännitystä oli jo paikalle siirtymisessä, kun Kangaslammin Auton pikkubussi meidät koululta tapahtumapaikalle kuljetti. Kun pihalla suoritettujen rastitehtävien jälkeen oli vielä tarjolla Kehvo-Väänälänrannan Marttojen avustuksella kodassa itse paistettuna makkaraa ja tikkupullaa mehun kera, olivat kävijät kotiin lähtiessä varsin onnellisen ja iloisen oloisia. Pääsimme siis heittämällä tavoitteeseemme. Suurkiitokset kaikille tapahtuman järjestelyissä mukana olleille tahoille!

Joulukuussa Tonttu Taitava oli kehitellyt iippalaisten iloksi toiminnallisen joulukalenterin. Jokaiselle iippapäivälle oli jokin isompi tai pienempi tehtävä. Mieluisimpia tehtäviä taisivat olla ne, joihin tavalla tai toisella liittyivät (yllätys yllätys) herkut, kuten pipareiden leivonta Marttojen ohjaamana, kuvasuunnistus koulun pihalla, pikkujoulut kutsuvieraineen, sekä loka-, marras- ja joulukuussa syntyneiden ”järjestämät” iippa-synttärit. Alkukuusta monet lapsista olivat sitä mieltä, etteivät halua joulukalenterin avaushetkiin osallistua. Mutta niin vain innostus laajeni päivien kuluessa, ja viimeisinä päivinä taisivat jo kaikki iippalaiset olla kuuntelemassa Taitavan tehtävänantoa. Sallimme siis kaikki itsellemme lapsenmielisyyden ja joulun sadunomaiseen tunnelmaan heittäytymisen, mikä joulukalenterimme tarkoituksena olikin. Ja hyvä niin!

Positiivinen pöhinä jatkuu somessa, pajoissa ja tapahtumissa

Syksyn aikana teimme ip-kerhossa useita uudistuksia. Monet uudistukset koskivat lähinnä ohjaajien työn selkiyttämistä, mutta myös lapsia koskevia uudistuksia tapahtui.

Yksi tällainen, ja hyvinkin olennainen uudistus, on iipan oma Instagram-tili (@siipeiipee). Pyrimme syksyn aikana ja edelleen myös keväällä kuvaamaan iippa-arkeamme aktiivisesti, ja jakamaan kuulumisiamme ja kuvia arjestamme iipan ulkopuolellekin. Ennen kaikkea toivomme somen kautta tavoittavamme iippalaisten perheitä. Ainakin osittain toivomuksemme on toteutunutkin, sillä saamamme arvokkaan palautteen mukaan Instassa olevien kuviemme myötä lasten on helpompi kertoilla kotona iippapäivän kuulumisia. On ilahduttavaa, jos SiiPen iltapäiväkerhon somettamisen myötä myös muut tahot ja toiset ip-kerhotkin innostuvat ja rohkaistuvat arkeaan kuvaamaan, erilaisten lupien sallimissa rajoissa tietenkin.

Vuosi 2024 on tuonut mukanaan henkilöstömuutoksia, kun yksi ohjaajista siirtyi muihin tehtäviin. Kaikki keväällä iipassa työskentelevät ohjaajat ovat kuitenkin lapsille tuttuja jo syksyltä. Käytäntöihin liittyvää kehitystyötä on tehty edelleen, kun tiedottamisessa siirryttiin jälleen yksi askel sähköisempään suuntaan, ja iippavihkot laitettiin arkistoon. Tiedottaminen vihkon välityksellä oli hyvin vähäistä, eivätkä ne kovinkaan monella olisi edes loppukevääseen asti ehjinä säilyneet. Ainakin iippalaiset olivat tästä muutoksesta riemuissaan, ja hyvin he ovat muistaneet käydä ilman vihkon tuontiakin iippaan tullessaan ohjaajille ilmoittautumassa.

Yhtenä uutena asiana aloitimme iipassa ainakin kokeilumielessä ohjatut pajatoiminnat. Toteutamme pajatoimintaa joka viikko ti-to. Jokaiselle pajapäivälle on eri toiminto, ja samaa toimintoa toteutetaan kahden viikon ajan. Lapset saavat päivittäin valita, haluavatko he pajaan osallistua. Pajatoiminnan myötä ohjaajatkin saavat työhönsä varmuudella vaihtelua, kun jokainen saa vuorollaan suunnitella ja toteuttaa omaa toimintaansa. Lisäksi saamme hyödynnettyä itse kunkin vahvuuksia, mutta saamme myös haastettua itseämme sopivassa määrin. Ainakin ensimmäiset pajapäivät näyttivät suurinta osaa iippalaisista kovasti innostavan.

Kevätkaudellekin olemme suunnitelleet erilaisia isompia ja pienempiä tapahtumia sekä teemapäiviä. Jatkamme jo syksyllä aloitettujen iippa-synttäreiden viettoa, järjestämme Kasurilassa iipan oman laskiaisriehan, juhlimme ystävänpäivää ja vappua sekä tietenkin kutsumme toukokuun kunniavieraat, äidit ja mummot, heidän omaan tapahtumaansa. Mitä kaikkea muuta ehdimmekään puuhailla, se jää nähtäväksi. Ja sehän selviää parhaiten seuraamalla siipeiipee-tiliä Instagramissa!

Heidi Hirvonen, heidi.hirvonen(at)siipe.fi, puh. 050 367 0784

Lue ip-kerhon vastuuohjaajan aiempi juttu tästä.

Teksti ja kuva: Heidi Hirvonen

SiiPen G-junnuilla on nuori ja noheva valmennus. Oman seuran C-ikäisistä jopa viisi lähti tänä syksynä rohkeasti mukaan valmennustehtäviin. Olikin ilo päästä paikan päälle kysymään, mikä sai nuoret mukaan ja mitä he ovat itselleen syksyn uusista haasteista saaneet.

Itsenäisyyspäivänä tunnin mittaista treenikertaa olivat vetämässä Tilda Immonen, Minja Huttunen ja Mira Mönkkönen. Harjoituksiin osallistui kymmenen varsin vauhdikasta junnua. Mukana valmennustiimissä ovat myös Anna Kinnunen ja Miko Mäklin.

Tildalla on jo yksi kausi valmennusta takana. Muut innostuivat kaveriksi tänä vuonna. Monta hyvää syytä löytyi mukaan lähtemiseen.

– Valmentaminen on kivaa. Tykkään olla lasten kanssa. Tämä on erilaista toimintaa oman lajin parissa, mainitsee Tilda.

– Parasta on, kun lapset kuuntelee ja ne hetket, kun he hoksaavat ja oppivat jotain, jatkaa Minja.

Tytöt suosittelevat valmennushommia lämpimästi muillekin. Niistä on ollut itsellekin monenlaista hyötyä.

– On kyllä ollut mukavaa. Itsekin pääsee liikkumaan ja saa opettaa muille asioita, joita itse jo osaa. Täällä oppii myös vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja, Mira luettelee.

Superhienoja syöttöjä ja kovia kakkosrajaan

Treenisisältö oli hiottu etukäteen valmentajien kesken. Vihellys pilliin ja junnut järjestyivät alkulämppään, joka sisälsi esimerkiksi askelkyykkyjä ja pakarajuoksua. Sen jälkeen oli vuorossa syöttöharjoitus. Kaikki saivat henkilökohtaista opastusta ja pian kasaan myös riittävän määrän oikeita syöttöjä. Lopuksi kerrattiin, mitkä asiat ovat tärkeitä syöttämisessä.

– Lukkarin pitää muistaa väistää, ettei tule maila päähän, muistutti joku lapsista.

Hörppyjen ja höpötysten kautta siirryttiin lyöntihommiin. Se näyttikin olevan monen lempipuuhaa ja lyöntiverkolle juostiin kilpaa.

– Lyöminen ja pelaaminen ovat pesiksessä parasta, kertoivat 6-vuotias Minttu ja 7-vuotias Pyry.

– Lyöminen on myös maailman helpointa, lisäsi 7-vuotias Kaapo.

Alkulämpässä lämmiteltiin kroppaa monipuolisesti.

Lyömisen lomassa lasten ajatuksiin nousi jo ensi kesän pesisleiri. Joillekin se on ihan ensimmäinen ja Raumalla saakka. Melkein viikko yhdessä kavereiden kanssa ja monta peliä päivässä.

– Pikkuisen kyllä jo jännittää, mutta isi lähtee mukaan, tuumasi 6-vuotias Onni.

– Minä olen ollut leirillä jo aiemminkin ja tykkään olla lukkari, totesi 7-vuotias Noora.

Tärkeintä syksyn aikana on ollut saada osumia kaikille. Hiljalleen myös lyöntitekniikkaa hiotaan kuntoon. Valmentajien mielestä kehittymistä lyöntirintamalla on tapahtunut jo paljon.

Itsenäisyyspäivänä harkkoihin osallistuivat kaikki G-junnut mahtavalla energialla.

Puhallus pilliin ja joukko järjestyy jälleen. On loppuleikin eli banaanihipan aika. Hyvin riitti energiat vielä siihenkin.

Ennen kotiinlähtöä jutellaan piirissä, mikä oli harkoissa kivointa. Hippa, lyöminen, syöttely, kiinniotto, kuuluvat vastaukset. Miksi aikuiset eivät kerro? Kysyy joku. Eihän ne oo ees aikuisia vielä, kuuluu vastaus vierestä kikatuksen kera. Nuori valmennuskolmikko toteaa, että syöttäminen oli tänään kivointa.

Positiivista palautetta ja toimivia tärppejä

Pieni utelu lapsilta paljasti, että valmentajat ovat tosi kivoja eivätkä koskaan edes äkäisiä. Nuoresta iästä huolimatta valmentajilla on napakka ote ja selvät ohjeet. Jos ”kuuntele” -ohje ei toimi, vihellys pilliin auttaa.

Harjoituksissa on aina paikalla yksi vastuuaikuinen, mutta itse harjoituksen vetävät nuoret hyvin itsenäisesti. Lisäkädet ovat varmasti paikallaan. Kerran jos toisenkin tytöt pääsivät sitomaan kengännauhoja. Myös ensiapua annettiin, kun käsivarsi sai osumaa. Isompia vahinkoja ei onneksi ole sattunut, vaikka vauhtia piisaa.

Valmentajien ohjeita maltettiin kuunnella korvat höröllä ja suut supussa.

Nuoret valmentajat eivät missään nimessä ole yksin. Tukena ovat esimerkiksi seuran junioripäällikkö Jari Komulainen ja G-junnujen joukkueenjohtaja Katri Moilanen.

– Jarilta ja Katrilta on tullut paljon hyviä vinkkejä ohjaamiseen, esimerkiksi pillin käyttöön. Mukava, kun saadaan apua ja kiva, että meitä on nyt näin monta, sanoo Tilda.

– Me on saatu paljon hyvää ja kehittävää palautetta. Myös lapsilta on tullut omia ideoita ja niitä toiveita pyritään harkoissa toteuttamaan, lisäävät Minja ja Mira.

Tutustu G-junnuihin verkkosivulla.

Teksti ja kuvat: Suvi Huttunen

Monilta kesiltä tuttu 6–10-vuotiaille kohdennettu SiiPen pesiskoulu starttasi tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös syksyllä. Seura halusi näin mahdollistaa ympärivuotisen harrastamisen lapsille, jotka eivät ole mukana joukkuetoiminnassa, mutta pesäpallo lajina kuitenkin kiehtoo. On ehdottoman tärkeää, että lapsille löytyy erilaisia harrastuspolkuja. Myös sellaisia, jotka eivät tähtää kilpaurheiluun.

Syksyn kynnyksellä oli vielä epävarmaa, saadaanko riittävä osallistujamäärä kasaan. Lopulta pesiskoulun osallistujamäärä yllätti positiivisesti. Ryhmään saatiin 15 innokasta lasta ja jokaisella kerralla oli vähintään pesisjoukkueellisen verran liikkujia mukana.

– Onnistuneen kokeilun jälkeen voimmekin nyt luottavaisin mielin edetä kohti kevättä ja kesää ja laittaa tarjolle uudet pesiskouluryhmät, kertoo innostuneena junioripäällikkö Jari Komulainen.

Pesiskoulussa pidetään hauskaa ja pelataan paljon

Syksyn ensimmäisellä kerralla tehtiin yhdessä ryhmäsäännöt, joissa painotettiin toiminnallisuutta, hauskanpitoa ja toisen huomioon ottamista. Näitä sääntöjä noudatettiin hienosti koko syksyn ajan. Ryhmäkerrat olivat ennakkoon teemoitettuja. Jokaisella kerralla tarjottiin myös pelaamisen mahdollisuus.

– Erityisen ylpeä olen meidän pesiskouluohjaajistamme, jotka ovat kasvattaneet omaa rooliaan ohjauskertojen edetessä. Lasten on ollut tosi helppo lähestyä aikuisia. Ohjaajille parasta työssä on ollut nähdä lasten löytävän omia vahvuuksiaan onnistumisten kautta, kertoo Komulainen.

Pesiskoulussa opittujen monipuolisten liikunta- ja lajitaitojen ansiosta lasten on halutessaan hyvin helppoa liittyä mukaan joukkuetoimintaan. Pesiskoulu onkin toiminut monelle lapselle erinomaisena ponnahduslautana pesäpalloharrastuksen pariin yhdessä oman kaverin kanssa.

Ilmoittautumisohjeita:

  • Kohderyhmä: 6–10-vuotiaat lapset
  • Aikataulu: kevätkausi starttaa 5.2.2024 ja päättyy 15.4.2024

Ilmoittautuminen alkaa 13.12.2023 ja tapahtuu SuomiSportin kautta. Lisätietoa ryhmästä Pesiskoulun verkkosivulla.

Voit kysellä lisää myös:

Jari Komulainen, puh. 040 754 0783, jari.komulainen(at)siipe.fi
Merja Säisä, puh. 040 912 7494, merja.saisa(at)siipe.fi

Siilinjärven Pesis aloitti syksyllä 2023 perhepesistoiminnan, joka korvasi aiemmin 3–6-vuotiaille suunnatun Naperopesiksen. Samalla myös toiminnan rytmitys muuttui. Nyt toimintaa on tarjolla vuoden aikana kolmena eri ajankohtana, kun aiemmin ryhmät toimivat vain talvella ja kesällä.

PerhePesikseen voivat osallistua oman vanhemman kanssa jopa 2-vuotiaat. Yläikäraja lapsille on viisi vuotta. Toiminnan tarkoituksena on tuoda vanhempia lähemmäksi lasten harrastamista ja tukea yhteistä liikunnallista tekemistä. Myös perheen isommat sisarukset ja isovanhemmat ovat tervetulleita mukaan ohjauksiin.

Iloja ja onnistumisen hetkiä

Toiminnan muutos on herättänyt kiinnostusta ja osallistujamäärää on saatu kasvatettua. Lapset ovat olleet iloisia, kun vanhemmat on saatu pois salin reunalta liikkumaan yhdessä erilaisten pelien, hippojen ja tehtävien myötä.

Myös vanhemmille muutos on ollut virkistävä ja innostumisen merkkejä on ollut hienosti havaittavissa. Liikkumisen taitoja on viety kotiin harjoiteltaviksi. Erityistä kiitosta on tullut siitä, että lasten ikärajoja on laskettu.

Toiminta jatkuu keväällä

Syksyn kokeilua voidaan pitää varsin onnistuneena. Saadun palautteen pohjalta on myös helpompaa kehittää seuran harrastustoimintoja.

Lasten suosikkeja PerhePesiksessä ovat olleet renkaissa ja köysissä roikkuminen, puolapuilla kiipeily ja mäenlasku sekä oman vanhemman kanssa kopittelu, pallon lyöminen ja hännänryöstö. Näitä on taatusti luvassa myös kevään PerhePesis-ryhmissä.

Ilmoittautumisohjeita:

  • Kohderyhmä: 25-vuotiaat yhdessä aikuisen kanssa
  • Aikataulu: kevätkausi starttaa 3.2.2024 ja päättyy 13.4.2024

Ilmoittautuminen alkaa 13.12.2023 ja tapahtuu SuomiSportin kautta. Lisätietoa ryhmistä Perhepesiksen verkkosivulla.

Voit kysellä lisää myös:

Jari Komulainen, puh. 040 754 0783, jari.komulainen(at)siipe.fi
Merja Säisä, puh. 040 912 7494, merja.saisa(at)siipe.fi

Tiedätkö sen tunteen, kun istut yleisön joukossa ja jaat voiton huuman tai tappion katkeruuden yhdessä muiden kanssa? Kausikortilla olet osa näitä hetkiä koko pesiskauden ajan. Hankkimalla kausikortin liityt osaksi ainutlaatuista SiiPen kannattajayhteisöä.

Toivotamme sinut tervetulleeksi kesällä 2024 kannustamaan SiiPen naisten joukkuetta Ykköspesiksen kotiotteluihin uudistuneelle Mantulle. Kausikortilla pääset katsomaan kaikki Siipettärien runkosarjan kotiottelut.

Kausikortti on myös oiva lahjaidea. Lahjan antaja on hyvällä asialla ja urheilun ystävälle kausikortti tuo iloa pitkäksi aikaa.

Poikkea ostoksille

Kausikortin hinta on 100 €. Kausikorttiostossa voit hyödyntää ePassin ja Smartumin erääntyvät virike- ja kulttuuriedut. Lisätietoa hinnoista ja maksutavoista.

Voit käydä ostamassa kortin SiiPen toimistolta osoitteesta Mantunkuja 2. Kannattaa varmistaa toimistoväen paikallaolo etukäteen soittamalla

  • Merjalle 040 912 7494 tai
  • Sepolle 044 537 1955.

Tervetuloa ostoksille!

P.S. Katso myös Siipettärien uudet pelaajakuvat Joukkue – SiiPe | Siilinjärven Pesis ry

Siipettärien mennyt kausi päättyi syksyllä riemukkaisiin tunnelmiin, kun Mantulla päästiin juhlimaan nousua Ykköspesikseen. Juhlat on juhlittu ja katseet on käännetty tiukasti jo kohti ensi kautta. Siipettäret aloittivat valmistautumisen Ykköspesiskauteen 2024 ensimmäisen yhteisen viikonloppuleirityksen merkeissä perjantaina 3.11.2023.

Uudistunut joukkue pääsi tutustumaan toisiinsa viikonlopun aikana uuden pelinjohtokaksikon johdolla. Siipettärien pelinjohdosta tulevana kesänä vastaavat Niko Tunninen ja Pekka Keinänen. Suurelta osin samana säilynyt pelaajarinki on täydentynyt ensi kaudeksi muutamalla täsmähankinnalla. Uusina kasvoina Siipettärissä nähdään Henriikka Anttila, Sanni Nättinen, Vilma Järvinen ja Fanni Käyrä.

Ensimmäinen leiri koostui pääsääntöisesti erilaisista testeistä, joilla mitattiin pelaajien fyysisiä ominaisuuksia ja lajitaitoja. Leiri alkoi perjantaina yhteisellä palaverilla, jonka jälkeen siirryttiin testien pariin. Avauspäivänä testattiin muun muassa taitoa näppilyönneissä.

Lauantai käynnistyi fysiikkatesteillä Teemu Leppämäen johdolla. Nopeuskestävyyttä mittaavassa 30 metrin juoksutestissä nopeimman ajan kellotti Roosa Vesalo. Voimatesteissä rauta liikkui varsin ilahduttavasti koko porukalla. Päivä jatkui heitto- ja lyöntivoimaa mittaavilla testeillä. Kovimman tuloksen tutkaan heitti uusi Siipetär Henriikka Anttila. Viime kaudella tuhoisaa jälkeä mailan varressa tehnyt Siiri Väistölä mittautti tutkaan kovimmat lukemat lyönneissä.

Sunnuntaina leiri laitettiin pakettiin maksimaalista kestävyyttä mittaavalla PIIP-testillä. Testin parhaan tuloksen kirjautti Essi Kettunen.

Kysyttäessä pääkäskijä Niko Tunniselta, minkälaisilla eväillä Siipettäret lähtevät kohti tulevaa Ykköspesiskautta, vastaus on hyvin analyyttinen ja ytimekäs: ”Kotitekoisilla”. Mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan, tullaan se varmasti näkemään tulevana kesänä Mantulla.

Kokonaisuutena Tunninen kommentoi leiriä onnistuneeksi.
”Olen tyytyväinen joukkueen ilmeeseen, jolla lähdettiin tekemään hommia heti avausleiristä lähtien. Testitulokset olivat varsin lupaavia ensimmäiseksi leiriksi. Kovaa tullaan tekemään talvi töitä harjoituksissa, että ollaan valmiita heti toukokuussa, kun aletaan taistella pisteistä. Loppuvuoden leireillä pääpaino tulee olemaan sisäpelissä ja pelitavassa”.

Osa Siipettärien Ykköspesispelaajista pelaa ensi kesänä myös tyttöjen Superpesistä Siipettärien paidassa. Siipettärillä on tällä hetkellä kasassa 15 sopimuspelaajaa. Talven aikana harjoitusringissä tullaan näkemään myös viime kesänä hienon kauden C-junioreissa ja lisäksi Suomensarjan kakkosjoukkueessa pelanneita omia kasvatteja.

Sopimustilanne 5.11.2023
Elli Airaksinen
Henriikka Anttila
Emmi Julkunen
Vilma Järvinen
Elsi Katainen
Essi Kettunen
Nelly Kiiski
Fanni Käyrä
Sanni Nättinen
Peppi Pasanen
Nea Puurunen
Ronja Varis
Outi Venäläinen
Roosa Vesalo
Siiri Väistölä