Kauden 2021 mittaan Miesten ja Naisten Superpesis-joukkueiden pelinjohtajat Riku Tolonen ja Antti Rönkkö tulevat kertomaan muutamissa postauksissaan, kuinka Superpesiskautta rakennetaan ja viedään läpi kauden aikana. Ole hyvä Siilinjärven Pesiksen kannattaja ja ota muutama minuutti itsellesi aikaa ja lue mitä Siilinjärven Pesiksen edustusjoukkueille kuuluu. Kesä on kovassa vauhdissa, joten aika jatkaa postauksia, jossa vuoron saa SiiPen miesten Superpesis-joukkueen pelinjohtaja Riku Tolonen.
Elämme helteistä heinäkuun toista viikkoa. Olemme SiiPen miesten edustusjoukkueen kanssa pelanneet nyt yhdeksän ja puoli ottelua. Tämä on ollut jo tähän asti kaikkinensa todella erikoinen kausi. En muista vielä koskaan kokeneeni sellaista kauden aloitusta, että jokaisessa ottelussa olisi ollut lämpöasteita yli 20 ja lähemmäs 30 astetta. Olen tainnut käyttää yhtä vaille kaikissa otteluissa shortseja. Jos muistan oikein, niin ainut kerta tuulihousuissa on ollut myrskyn takia keskeytynyt Pattu-peli.
Palattakoon näin blogin aluksi hetkeksi tuohon keskeytyneeseen otteluun. Alkuun on todettava, että tämän kesän peliruuhkan ja vastustajan turhan matkustamisen takia on harmillista, että ottelua ei pelattu loppuun. Näin jälkiviisaana voidaan todeta, että sään puolesta ottelu olisi voitu pelata alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Kuopiossa riehunut ukkonen, josta oli nähtävissä somessa myös näyttävä videoklippi, ei lopulta koskaan saapunutkaan Siilinjärven keskustaan. Ennemmin jossittelen kuitenkin näin päin, kuin että olisimme päätyneet jatkamaan peliä väkisin ja sitten samanlainen salama olisi iskenyt meidänkin kentälle.
Mielestäni urheilussa eikä muussakaan elämässä kannata ottaa sellaisia riskejä, jotka voivat olla hengenvaarallisia. Erityisesti jos tilanne on sellainen, että riskin ottaminen ei ole kenenkään kannalta välttämätöntä. Tilanne oli vaikea kaikille kentällä olijoille. Voin myöntää, että aamulla katsomani sääennuste vaikutti minuun jo ennen ottelun alkua. Osasin valmistautua pelin keskeytymiseen jo siinä vaiheessa, kun saavuimme kentälle. Myrskyn uhka varmasti näkyi jollain tavalla koko joukkueemme otteissa, vaikka näin ei tietenkään saisi olla, kun puhutaan ammattimaisesta urheilusta.
Toinen asia mikä minuun vaikutti, oli harmitus siitä, että näin sääennusteen asettaman myrskyn uhan takia monen katsojan päättäneen jäädä kotiin. En kritisoi kenenkään tuona iltana kotiin jäämistä, koska olisin todennäköisesti itse tehnyt katsojan roolissa saman ratkaisun. Silti on myönnettävä, että tuntuu pahalta nähdä katsomossa ottelussa 300 ihmistä 800 ihmisen sijaan. Seuramme elää tällä hetkellä taloutensa osalta sellaisia aikoja, ettei meillä ole yksinkertaisesti varaa pelata sellaisia otteluita, joihin ei tule juuri ketään paikan päälle.
Suomen kesä on yllätyksellinen ja armoton. Tällaisiinkin päiviin pitäisi osata ja pystyä varautumaan. En kuitenkaan ole oman urani aikana todistanut vastaavaa säätä pesäpallo-ottelussa kuin kerran ja silloinkin katsojan roolissa. Olisikin mielestäni ollut kaikkien osapuolten kannalta edullisempaa, että ottelu olisi keksitty perua jo kyseisen pelipäivän aamuna, jolloin sääennuste näytti siltä, että olisi järkevämpää jäädä kotiin. On kuitenkin ymmärrettävää, että kiivaassa pelitahdissa otteluita ei helposti siirretä, vaan ne yritetään pelata ennalta määriteltynä pelipäivänä kaikin keinoin.
Kaikkien erikoisuuksien jälkeen jouduimme siirtymään tällä viikolla miesten Superpesiksen puolella pistekeskiarvo-systeemiin. Syynä tähän oli Imatran Pallo-Veikkojen joukkueen joutuminen koronakaranteeniin joukkueessa todetun yhden positiivisen testituloksen takia. Tästä johtuen heidän neljä otteluansa jouduttiin perumaan. Sama järjestely kosketti meidän 7.7. keskiviikolle suunniteltua vierasottelua Imatralla. Oletettavasti myöskään tämä karanteenin takia tapahtunut otteluiden peruminen ei tehnyt hyvää joukkueiden kassavirroille, sillä jokainen joukkue on varmasti budjetoinut itselleen 14 kotipeliä ja otteluihin budjetoitu yleisömäärä perustunee vahvasti aiempien kausien otantoihin. En osaa sanoa tarkkoja lukuja, kuinka paljon yhden kotiottelun on tarkoitus tuottaa tuloja, mutta sen tiedän, että jokainen menetetty kotiottelu on merkittävä lovi seuran lompakkoon.
Veikkaisin, että pesäpalloseurojen tuloista noin puolet koostuu lipputuloista ja puolet tulee yhteistyökumppanuuksista. Mikäli toinen puoli ei toteudu budjetoituna, tarkoittaa se lähes automaattisesti sitä, että kärsijöitä ovat seuran palkatut henkilöt. Pesäpalloseuroissa ei ole useita palkallisia työntekijöitä, vaan toiminta on pääosin talkoopohjaista. Suurin osa seuran palkkamenoista syntyy siten pelaajien ja valmentajien palkkioista. Jokainen ymmärtää, että jos seuran kassaan ei synny riittävää tulovirtaa, on karsittava menoista. Kesän aikana ainoa menoerä, josta voidaan karsia on silloin käytännössä joukkueeseen kuuluvien henkilöiden palkkiot.
Kuten urheiluseurat, myös ihmiset budjetoivat tulojaan ja menojaan. Jokainen ihminen,joka solmii sopimuksen työnantajansa kanssa olettaa, että hän voi budjetoida tuloikseen sopimukseen merkityn summan ja menot on pyrittävä sovittamaan näihin tuloihin. Näin teemme myös me pesäpalloilijat. Vaikka palkkiosummamme eivät olekaan muutamiin muihin lajeihin verrattuna suuria, ovat ne silti meille kuitenkin merkittäviä. Emme kuvittele olevamme ainoita, jotka kärsivät koronan aiheuttamista talousongelmista, ja on ymmärrettävää, että ihmiset voivat taudin pelossa jättää tulematta otteluihin. Näin ollen pääsylipuista saatavat tulot jäävät saamatta.
Toivoisin kuitenkin samalla ihmisten ymmärtävän, että vaikka kyseessä onkin meille monille rakas harrastus, jota useat pelaajat tekevät oman työnsä sivussa, ei pesäpalloakaan voi pelata pääsarjatasolla pelkästään rakkaudesta lajiin. Jokainen voi miettiä omalle kohdalleen, kuinka paljon se vaikuttaa omaan työmotivaatioon jos tiedät, että et tule saamaan sinulle työsopimuksessasi luvattua palkkiota. Tai kuinka hyvin kykenet keskittymään urheilusuoritukseen, kun joudut saman päivän aikana miettimään, kuinka pystyt maksamaan laskusi ja ostamaan sen lisäksi ruokaa pöytään. Se vaikuttaa varmasti ja se vaikuttaa paljon.
Silti tuntuu, että meidän toimintamme ei saisi maksaa mitään. Liput ovat monen mielestä liian kalliita ja niitä pitäisi saada mieluiten ilmaiseksi. Valitettavan moni katsoja on tottunut siihen, että pesäpalloa katsotaan vain muutama ottelu kesässä ja silloinkin vain jos saadaan ilmaiset liput esim. työpaikan kautta. En jälleen kerran voi kritisoida katsojaa tästä. Itsehän olemme lajina mahdollistaneet tällaisen kulttuurin syntymisen ja nyt yritämme kaikin keinoin pyrkiä siitä kulttuurista eroon. Olen sitä mieltä, että jos tuote on kunnossa ja se kiinnostaa, ihminen kyllä ostaa lipun hinnasta riippumatta.
Suurin ongelma on se, että missään pääsarjatason lajissa tuotteen kuntoon laittaminen ilman lipputuloja on lähes mahdotonta. Kumppanimyynti tällaisena aikana ei ole ollut helppoa ja tuskin on sitä jatkossakaan. Oletan kuitenkin, että moni ihminen kaipaa näihin haastaviin aikoihin iloksensa urheilua. Ilmaista urheilua ei kuitenkaan ole olemassa, vaan urheilijat tarvitsevat korvauksen kovasta työstään ja panoksensa antamisesta katsojien viihdyttämiseksi ja huviksi.
Lipun hinta määräytyy monen asian summana. Ensiksi hinnalla pyritään määrittämään tapahtuman ja lajimme arvo. Olisi mielestäni väärin myydä hyvää tuotetta liian halvalla. Toiseksi hinta suhteutetaan kuluihin ja kolmanneksi verrataan muihin seuroihin ja lajeihin. Alle 18€ maksava lippu, josta saa S-etukortilla 2€ alennuksen, on Suomen urheilukentässä oikeasti halpa hinta istumapaikasta, jonka saa valita itse. Lisäksi esimerkiksi nelihenkisen perheen, jolla on alle 18-vuotiaat lapset, ei tarvitse maksaa kuin kahdesta aikuisen lipusta, koska alaikäiset pääsevät kaikkiin peleihimme ilmaiseksi.
Voin kertoa, että yritämme joka päivä siviilitöidemme asettamissa rajoissa tehdä parhaamme siilinjärveläisen pesäpallon eteen. Tällä kaudella olemme profiloituneet tekemään kotipeleissämme erilaisia ja näyttäviä sisääntuloja kentälle. En tiedä tuovatko ne katsojalle tapahtumaan mitään lisäarvoa, mutta haluamme silti osoittaa yleisöllemme, että me ainakin yritämme tehdä asioita heidän viihtyvyytensä eteen. Haluamme tarjota myös jotain muuta kuin pelin, jossa ratkaistaan, kumpi voittaa. Yritämme tarjota viihdyttävän tapahtuman, jota ei voi kokea samalla tavalla kotisohvalla fanikamerasta katsottuna. Onhan meidän seuramme myös tällä hetkellä ainoa Superpesisjoukkue, jonka kotiottelua voi katsoa paikan päällä paljusta käsin.
Vaikka pesäpalloviihteen tarjoaminen vallitsevassa tilanteessa ei olekaan helppoa, uskon kuitenkin itse vahvasti sanontaan, että saadakseen on ensin annettava. Harmillisesti fanikameran osalta tilanne on vielä pääosin se, että vaikka annamme, emme juurikaan saa. Fanikameralähetykset ovat hieno lisä innokkaille pesiksen katsojille ja tuovat hyvää lisänäkyvyyttä lajille. Valitettavasti seurojen näkökulmasta fanikamera ei ole hyvä asia, koska lähetyksien tekeminen aiheuttaa seuralle kuluja, mutta ei juurikaan tuloja. Ainoastaan lähetyksiin myydyt kumppanuudet tuovat rahaa seuran kassaan.
Tuntuukin näin seuran edustajana kohtuuttomalta, että alle 10€ kuukausihintaan voi katsoa rajattomasti pelejä, ilman että seurat saavat otteluidensa katsomiskerroista mitään muuta kuin näkyvyyttä. Olisi mielestäni kohtuullista, että pelit olisi katsottavissa pay-per-view -tyylisesti esimerkiksi 10€ ottelukohtaiseen hintaan. Tässä mallissa esimerkiksi puolet summasta voisi mennä seuralle ja puolet jäisi lähetyksen tuottavalle taholle. Pelkällä kuukausimaksulla tulisi näkyä pelkästään päälähetykseksi merkatut ottelut.
Tilanne ei kuitenkaan ole vielä kuvatunlainen, joten tarvitsemme teitä ensisijaisesti kotikentällämme. Haluamme tarjota teille elämyksiä paikan päällä esimerkiksi sisääntulojemme ja riemukkaiden tuuletusten muodossa. Samalla toivomme kuulevamme teidän kannustuksen ja rytmikkään taputuksen lyöntivuorojemme aikana. Tilanne on yksinkertainen. Ilman teitä ei ole meitä.
Kiitos kaikille SiiPen ystäville, jotka olette jaksaneet käydä peleissämme vaikeista ajoista huolimatta!
Pesisterveisin Riku Tolonen
Pelinjohtajien blogipostauksia rakentamassa ja tukemassa
Rakennuspalvelu J. Heide Oy
