Siipettäret matkasivat kauden ensimmäiselle vieraspelireissulle Lappajärvelle. Kotijoukkue oli tyly emäntä ja piti vieraat juoksuitta ensimmäisen jakson ajan. Tehtävässä auttoi Siipettärien heikko, merkkivirheiden sävyttämä sisäpeli. Kovalyöntinen Lappajärven joukkue löi tarvittavat juoksut ja ensimmäinen jakso päättyi sen voittoon 3-0.

Siipettäret tulivat toiselle jaksolle sisuuntuneina. Ulkopeli oli ensimmäistä jaksoa varmempaa ja tilanteitakin alkoi syntyä, kun lyönnit napsuivat kohdilleen. Neljänteen vuoropariin lähdettiin tasalukemissa 2-2. SiiPe puristi väkisin kaksi juoksua ja, kun oma ulkopeli oli tiivistä, päättyi toinen jakso Siipettärien voittoon 2-4.

Superissa Siipettäret rakensivat heti ajolähdön, josta saatiin yksi juoksu. Lappajärvi teki omalla sisävuorollaan tarpeelliset kaksi juoksua ja ottelu päättyi lukemiin 2-1. Näin Siipettäret saivat kotiin viemisiksi yhden sarjapisteen. Palkinnot kävivät pokkaamassa ansaitusti joukkueen nopsakintut Tiia-Mari Veikanmaa ja Aino Mononen, jotka rakensivat kovalla prosentilla tilanteita kärjestä.

Ottelussa oli paljon hyvää, vaikka pistesaalis jäikin tällä kertaa pieneksi. Siipettäret onnistuivat hienosti nollaamaan ensimmäisen jakson ja pystyivät hyvin nostamaan tasoaan toiselle jaksolle sekä sisä- että ulkopelissä. Peli on pienistä asioista kiinni ja kun nämä yksityiskohdat saadaan kohdilleen, on odotettavissa lisäpisteitä pistepottiin.

Seuraavan kerran Siipettäret pelaavat ykköspesistä keskiviikkona 25.5. Jyväskylän Kirittäriä vastaan. Ottelu on OP Pohjois-Savon ”2in1” jäsenetupeli. Tervetuloa sankoin joukoin Mantulle kannustamaan!

Siilinjärven Pesiksen kesä polkaistiin kunnolla käyntiin Naisten Ykköspesiksen ottelulla Siipettäret – Lappajärven Veikot. Lappajärvi aloitti Ykköspesis kauden tuplaviikonlopulla vieraillen edellisenä päivänä Puijon Pesiksen emännöimässä ottelussa. Kovalyöntinen Lappajärvi on rankattu kausiennakossa korkealle ja kotijoukkue lähti peliin ennakkoluulottomasti tiukan ulkopelin kautta. Alkukesän koleahko lyöntikeli vei lyönneistä parhaan terän ensimmäisellä jaksolla ja molempien joukkueiden ulkopeli oli pienten virheiden sävyttämää.

Vierailijoiden ensimmäinen juoksu syntyi toisessa vuoroparissa harhaheitolla. Kolmannen vuoroparin tasoittavalla Sanna Särkijärvi siirsi vierailijat 0-3 johtoon. Neljännen aloittavalla kotijoukkue rakensi kärjestä palottoman ajolähtötilanteen jossa Annika Mutanen löi Tiia-Mari Veikanmaan kotiin. Siipettärien painostus jatkui Jasmiina Timon lyödessä vielä Erika Väliheikin kotiin ja Saara Pöllänen kotiutti Annika Mutasen ja tilanne oli yhtäkkiä tasan 3-3. Neljännen tasoittavalla vierailija rakensi palottoman ajolähdön kakkoskärjestä, mutta ratkaisuyritykset kuihtuivat kentän tyhjenemisiin ja Siipettärien ulkokenttään.

Toisen jakson alussa Siipettärien ulkokenttä teki nopeaan tahtiin Lappajärven kärjestä etupesille kolme paloa. Tasoittavalla painostus ei tuottanut johtojuoksua vaan Lappajärvi siirtyi toisen aloittavalla 0-1 johtoon. Ulkopeli jatkui molemmilla joukkueilla tiiviinä ja kotiutustilanteet jäivät molemmilla toisella jaksolla vähiin. Neljännen tasoittavallakaan kotijoukkue ei saanut juoksua aikaiseksi ja näin ottelu päättyi Lappajärven niukkaan 0-1 vierasvoittoon.

Pelinjohtaja Tommi Luostarisen mukaan ratkaisupaikkoja oli useita, mutta tänään se ei aivan onnistunut. – ”Ulkopelin liike ja ilme oli hyvällä tasolla, mutta toistovarmuutta lähdetään kehittämään kauden edetessä.”

Ottelun palkitut: Siilinjärven Pesis: I Siiri Väistölä – II Aino Näppä. Lappajärven Veikot: I Essi Kivelä – II Julianna Peltoniemi.

Siipettärien ottelut jatkuu ”Back2Back” Lappajärvellä ke. 18.5. Kotiottelut jatkuu keskiviikkona 25.5. jolloin vastustajaksi saapuu Jyväskylän Kirittäret. Ottelu on Osuuspankki Pohjois-Savon ”2in1” -jäsenetupeli joten seuraavaan peli myös kaveri mukaan!

Ottelun tilastot: Pesistulokset

 

SiiPen naiset aloittivat hallikauden harjoituspelit viikonvaihteessa Kajaani-hallissa, jossa vastustajana oli tulevan sarjakauden yksi vastustajista eli Kajaanin pallokerho.

Siipettäret aloittivat ottelun ennakkoluulottomasti ja siirtyivät heti ensimmäisellä sisävuorolla 0–2 johtoon Siiri Väistölän ja Nelly Kiisken lyönneillä. Joukkueen ulkopeli oli ensimmäiselle hallipelille tyypilliseen tapaan vielä hieman hermostunutta ja näinpä ensimmäinen jakso päättyi vastustajan niukkaan voittoon lukemin 3–2.

Myös toinen jatko alkoi pirteästi ja joukkueet pelasivat juoksuitta toiseen vuoropariin saakka. Siipettäret avasivat juoksutilin Sara Koivikon välilyönnillä. Kolmannessa ja neljännessä vuorossa vastustaja teki vielä muutamat juoksut vastustamattomilla lyönneillä ja viimeiselle tasoittavalle vuorolle lähdettiin lukemissa 4–1. Näihin lukemiin päättyi myös toinen jakso, ja Kajaani nappasi ottelusta 2-0 voiton.

Pelattu Supervuoro päättyi 1–0 Kajaanille ja myös kotiutuslyönti kisassa Kajaani oli himpun verran parempi (3-2).

Pelinjohtaja Tommi Luostarinen oli tyytyväinen erityisesti joukkueen pirteään peli-ilmeeseen. ”Hyvää oli myös, että ottelun alku oli ennakkoluuloton ja hyökkäävä. Joukkueena tehtiin niitä asioita, mistä oli ennen peliä sovittu”, tuumaili Tommi pelin jälkeen.

”Kehitettävääkin toki jäi eli vielä tarvitaan toistovarmuutta sekä ulko- että sisäpeliin. Päällimmäisenä mielessä on kuitenkin hyvä fiilis siitä, kuinka yhtenäisesti joukkue pelasi ensimmäisessä harjoitusottelussaan, joka oli useimmille pelureille ensimmäinen kerta ykköspesistasolla tai ensimmäinen kerta SiiPen riveissä”, pohti tyytyväinen pelinjohtaja.

Tästä on hyvä jatkaa kohti kevättä. Pelaaminen tuo aina uutta potkua arkiseen harjoitteluun. Siipettärien hallipelit jatkuvat maaliskuussa Lapualla. Sitä kohti hyvillä mielin.

Lisätunnelmia pelistä Siipettärien Instagramissa.

Kauden 2021 mittaan Miesten ja Naisten Superpesis-joukkueiden pelinjohtajat Riku Tolonen ja Tommi Luostarinen kertoivat muutamissa postauksissaan, kuinka Superpesiskautta rakennetaan ja viedään läpi kauden aikana. Ole hyvä Siilinjärven Pesiksen kannattaja ja ota muutama minuutti itsellesi aikaa ja lue miten Siilinjärven Pesiksen miesten edustusjoukkueen pelinjohtaja Riku Tolonen paketoi kuluneen pesiskesän.

Tämä on tällä erää viimeinen blogikirjoitukseni Siilinjärven Pesiksen miesten edustusjoukkueen pelinjohtajan roolissa. Varmasti suurin osa tämän tekstin lukijoista tietää millaisessa myllerryksessä SiiPe on viime viikkojen ajan ollut. On heti alkuun hyvä kertoa, että en aio tässä tekstissä ruveta voivottelemaan tilannetta, tai jossittelemaan asioilla joita olisi voinut tehdä toisin. Tilanne on se mikä on ja sen mukaan on elettävä. Haluan heti tekstin alkuun oikaista väitteen siitä, että olisimme SiiPen miesten edustusjoukkueen keskuudessa tienneet Superpesiskarsintojen aikaan, että tulemme pelien jälkeen luopumaan sarjasta. Jos näin olisi ollut, niin olen varsin varma, että emme olisi jaksaneet taistella kahta viiden ottelun ottelusarjaa voittoisasti loppuun saakka. Olisi ollut erittäin turhauttavaa pelata kyseisiä pelejä jos olisimme tienneet, ettei otteluiden voittamisella ole sarjapaikan kannalta merkitystä.

Oli lopputulema mikä tahansa, niin uskon, että sekä Haminan Palloilijat, että Oulun Lippo olisivat halunneet saavuttaa Superpesispaikan ensi kaudelle mieluiten pelaamalla eikä kabinetin kautta. Me olimme tällä kertaa parempia pelaamissamme karsintapeleissä ja lopputulosta on kunnioitettava.

Vaikka edellä mainitun karsintasarjan voitolla ei jälkikäteen katsottuna ollutkaan tuloksellisesti mitään merkitystä, niin ne olivat silti joukkueellemme hienoja pelejä, joista oli mahtavaa selviytyä voittajana. Uskon, että nuo ottelusarjat antoivat meille kaikille osallisille paljon henkistä pääomaa tulevaisuutta varten, ja olen aivan valtavan ylpeä jokaisen joukkueen jäsenemme suorituksesta ja panoksesta ottelusarjoissa. Nostan hattua jokaiselle viime kaudella joukkueessamme pelanneelle pelaajalle erityisesti siitä, kuinka hienoa moraalia ja taisteluhenkeä he osoittivat tätä seuraa kohtaan koko kauden ajan kaikista vaikeuksista huolimatta. Esimerkkinä vaikeuksista kerrottakoon, kuinka Hamina-sarjan lopussa joukkueeseemme iski kova flunssa-aalto ja Lippo-sarjan ensimmäisissä peleissä usea pelaajamme joutui pelaamaan kuumeen kourissa – onneksi koronatulokset olivat negatiivisia! Ottelusarjat vaativat muutenkin veronsa; erityisesti viimeisessä Lippo-pelissä olimme hankaluuksissa, kun joukkueemme numerot 3 ja 4 eivät jalkavaivoista johtuen pystyneet enää juoksemaan kuin puolella teholla. Annoimme siis todellakin kaikkemme tälle joukkueelle.

Palataan tässä kohtaa viime kauden lähtöasetelmiin ja erityisesti viimeiseen Lippoa vastaan pelattuun ottelusarjaan. Se kun on päällimmäisenä mielessä. Joukkueestamme poistui viime kaudella läpimurtonsa Superpesiksen parhaimpien ykköstilanteen purkajien joukkoon tehnyt Ville Pietinen, joka pelasi tällä kaudella Imatralla. Moni ajatteli, että SiiPeen ei tälle kaudelle löydy vastaavan tasoista ykköstilanteen purkajaa ja tulisimme kaatumaan sisäpelissämme erityisesti tähän osa-alueeseen. Mutta kuinka kävikään? Piden (Ville Pietinen) lähdettyä itselleni oli selvää, että seuraavaksi numeroa kaksi sovitellaan toisen Villen eli Ville Lantiaisen hihaan. Tämä johtui siitä, että tiesin Villen pystärin mallin sopivan täydellisesti tähän sisäpelirooliin. Alkuun kuitenkin pohdittavaa aiheutti se, että emme toisen valmentajamme Myntin (Jani Korhonen) kanssa tienneet, että mitä muita vaihtolyöntejä “Lana” voisi arsenaalissaan käyttää.

Alkutalven harjoittelimme paljon koukkunäpyä, mutta tuntui ettei se lähde oikein toimimaan. Vasta kevätpuolella Lana esitteli itse ajatuksen yhden käden rajanäpystä, jota hän voi peittää pitkään ja lyödä samasta asennosta hyvin myös ohituksen. Tämä lyönti näytti toimivan koko kesän mallikkaasti ja tästä ajatuksesta hatunnosto hänelle! Mutta koska pesis on joukkuepeli, niin täytyy muistaa ettei Ville olisi voinut pelata niin hienoa kautta sisäpeliroolissaan ja suorittaa kuudenneksi eniten ykköstilannevaihtoja, ilman etenijöidemme Eemeli Paldaniuksen sekä Sebastian Lahden panosta.

Muistelen seuraavaksi paria hetkeä, jolloin joukkueurheilu ja siihen kuuluva yhteistyö osoittivat tällä kaudella erityisesti hienoutensa. 12.9.2021 sunnuntaina pelasimme kolmatta alempien pudotuspelien ottelua Lippo ottelusarjassa. Minulle oli jäänyt edellisenä päivänä pelatusta kohtaamisesta vahvasti mieleen, että Lipon koppari V-P Jokinen pelaa Lanan pystäriä pois todella röyhkeästi erityisesti viimeisellä lyönnillä. Varmistin asian vielä illan aikana videolta ja tulin siihen tulokseen, että kun tulee paikka niin Lanan on hyvä koittaa lyödä hänestä yli. Esitin asian Lanalle aamuharjoituksen yhteydessä näyttäen hänelle videota vastustajan ykköstilanteen pelaamisesta. Sovimme, että sanon Lanalle sunnuntain ottelussa milloin olisi mielestäni sopiva paikka yrittää kopparin ylitystä, koska olimme sunnuntain otteluun saakka pelanneet koko kauden ilman yhtään vierasvoittoa, ja jotain yllätyksellistä oli keksittävä.

Saimme ensimmäiseen jaksoon heti hyvän alun, kun Mikko Hakomäki löi ajolähdön viimeisellä pajatson tyhjäksi. Johdimme ensimmäistä jaksoa parhaimmillaan lukemin 2-5. Sitten meille tapahtui mitä ilmeisemmin klassinen sulaminen. Menetimme otteemme täysin jaksovoittoon ja Lippo vei sen lopulta nenämme edestä tylyin 8-5 numeroin. Tässä vaiheessa varmasti moni ajatteli, että kauden ensimmäistä vierasvoittoa ei tule tässäkään ottelussa. Voin tässä kohtaa myöntää, että en missään kohtaa tällä kaudella ollut niin täynnä kiukkua kuin tämän menetetyn jaksovoiton jälkeen.

Kokosimme kuitenkin hienosti rivimme toiselle jaksolle ja pelasimme heti jakson alkuun mainion ulkovuoron pitäen nollat. Tämän jälkeen menimme sisävuoroon ja saimme kärjen kentälle Sebastian Lahden johdolla. Tässä kohtaa esiin astui Ville Lantiainen ja samalla koitti myös “the hetki”. Villen lyötyä ensimmäisellä lyönnillään laittoman näpäyksen ja lyöntien jäädessä viimeiseen päätin, että nyt on tullut aika koittaa lyödä kopparin yli, koska tiesin, että laittoman jälkeen ulkokenttä odottaa viimeiselle lyönnille palotonta pystäriratkaisua. Juoksin Lanan luokse ennen viimeistä lyöntiä ja kuiskasin, että nyt on tullut aika. Sanoin myös, että jos tulee nyppy niin mallaa vähän pystäriä, jotta koppari ei näkisi, että olet lähdössä lyömään vaakamailalyöntiä. Yksi nyppy tulikin ennen viimeistä lyöntiä. Sen jälkeen syöttö nousi ja Lana kaivoi arsenaalistaan täydellisen kumuran kopparin ylittämiseen. Pallo painui suunnitelman mukaisesti kopparin yli mainosaidalle asti minkä tuloksena oli 1+1 lyötyä juoksua. Aamulla yhdessä mietitty suunnitelma oli illalla toteutunut täydellisesti. Voin sanoa, että vastaavanlainen suunnitelma onnistuu heti ensi yrittämällä äärimmäisen harvoin.

Toisella jaksolla ei lopulta enempää juoksuja nähty kummankaan joukkueen toimesta ja voitimme jakson lukemin 0-2. Olimme hävinneet hutunkeiton, mutta onneksemme pääsimme aloittamaan supervuoron sisältä. Olin miettinyt valmiiksi, että jos tulee sopiva paikka ottaa ykköskolmosessa kakkosrajapienellä, niin kytken lennon päälle saman tien toivoen, että lyöjä on siinä kohtaa samalla aaltopituudella. Lyöjäjokerimme Jiri Pippolan kohdalla tällainen tilanne tuli, ja oli mahtavaa nähdä toiveeni toteutuvan. Vastustajan tappimies jäi tilanteessa viimeiselle lyönnille kolmospuolelle ja Jiri pääsi lyömään kakkosrajapienen hyvään kohtaan. Lyönti oli riittävän laadukas ja siirryimme supervuorossa johtoon. Se riitti lopulta myös ottelun voittoon. Nämä kaksi edellä mainittua suoritusta takasivat meille kauden ensimmäisen vierasvoiton.

Kerroin nämä mieleeni hyvin jääneet tilanteet, koska ne ovat mielestäni hienoja esimerkkejä siitä, mitä erityisesti joukkueurheilu on parhaimmillaan. Joukkueurheilun ydin on mielestäni tiivistettynä se, että luodaan suunnitelma mitä on mukava lähteä yhdessä toteuttamaan. Mutta, koska kyseessä on peli, ei peliä voi pelata pelkästään taululla. Pelissä täytyy voida käyttää vaistoja ja olla valmiina reagoimaan pelin eri hetkiin niihin sopivalla tavalla. Mikään ei ole mielestäni hienompaa kuin onnistua toteuttamaan tällaisia edellä kertomiani suunnitelmia onnistuneesti. On kuitenkin muistettava, että joukkuepelissä jokainen yksittäinen onnistuminen vaatii myös monen muun palasen loksahtamista kohdalleen eli yhteistyötä. Yhteinen onnistuminen on paras onnistuminen.

Haluan viimeisen kirjoitukseni lopuksi pohtia hieman vielä sitä, mitä varten urheiluseurat ovat olemassa. Oman näkemykseni mukaan urheiluseurat ovat perustettu ensisijaisesti urheilijoita varten, jotta urheilijoilla olisi mahdollisuus urheilla ja kilpailla. Urheiluseurat mahdollistavat urheilijoille erityisesti mahdollisuuden mitata oman kapasiteettinsa rajat urheilijana. Ilman seuroja tämä olisi monessa tapauksessa mahdotonta. Urheiluseurojen tehtävänä on järjestää urheilijoilleen tarvittavat puitteet ja mahdollisuudet keskittyä urheilemiseen ja mahdollistaa siten urheilijoiden onnistumiset erilaisissa tavoitteissa.

Urheilijoiden menestyessä seura saa mainetta ja kunniaa omasta toiminnastaan, koska urheilijat kantavat tämän seuran logoa rinnassaan. Urheilijoiden onnistuminen on merkki myös siitä, että seurassa tehdään hyvää työtä. Urheilijat ja heidän suorittamansa urheilu keräävät ihmisten huomiota, jolloin seurasta syntyy yleisön silmissä tuote. Tätä tuotetta seurojen edustajat pyrkivät hyödyntämään myymällä sitä yhteistyökumppaneille sekä yleisölle järjestämällä tapahtumia, joihin täytyy ostaa pääsylippu. Tässä kohtaa urheilu on myös liiketoimintaa, jonka ansiosta urheilijat voivat kilpailla ja näyttää osaamistaan ihmisten edessä, jotka haluavat nähdä urheiluviihdettä ja ovat valmiita maksamaan sen näkemisestä. Urheileminen ja urheilutapahtumien järjestäminen myös työllistää ihmisiä ja ihmisten kiinnostus urheilua ja urheilijoita kohtaan mahdollistaa sen, että urheilutoiminnasta voidaan saada tuloja, joilla voidaan työllistää ihmisiä.

Ilman urheilijoita ei ole urheilua, yleisöä, eikä tuotetta mitä myydä yhteistyökumppaneille. Lopputulemana ei ole myöskään urheiluseuraa. Tärkeintä on siis, että on urheilijoita. Urheilijat eivät voi kuitenkaan olla mitä tahansa urheilijoita. Kilpaurheilua tehdään ensisijaisesti yleisölle ja siksi onkin erityisen tärkeää, että urheilijoista onnistutaan jollakin keinolla tekemään yleisön silmissä kiinnostavia. Ilman kiinnostavia urheilijoita on vaikeaa saada yleisöä. Silloin myös yhteistyökumppanuuksien solmiminen on haastavaa, koska seuralla ei ole tarjota vastinetta näkyvyyden muodossa. Peilatessani tätä edellistä urheilun “kiertokulkua” Siilinjärven Pesikseen, voin tässä kohtaa todeta, että me emme onnistuneet joukkueellamme saavuttamaan riittävää kiinnostusta savolaisten urheilun seuraajien ja yhteistyökumppaneiden silmissä. Siitä seurasi se, että emme onnistuneet rakentamaan pääsarjatasolle riittäviä resursseja toimia ja lopulta meillä ei ollut enää urheilijoita eikä siten joukkuetta. Toivon kuitenkin, että seura säilyy ja Siilinjärvellä keksitään kuinka pesäpallo voi saavuttaa tulevaisuudessa riittävän kiinnostuksen urheilua viihtenä kuluttavan yleisön silmissä. Se on paljon laajempi keskustelu kuinka nykypäivänä pesäpallossa voidaan rakentaa kiinnostava joukkue ja kenen vastuulla se on. Minulla on asiaan omat näkemykseni. Tässä kohtaa tiivistän näkemykseni neljään sanaan ja avaan niitä hieman.

Nämä neljä sanaa ovat UNELMA-TAVOITTEET-SUUNNITELMA-KILPAILU.

Mielestäni urheilun lähtökohta on unelma. Unelmasta syntyy kunnianhimo ja sen myötä halu tehdä töitä unelman eteen ja saavuttaa se. Kun unelma on tiedossa, on hyvä määritellä välitavoitteet, koska tarinan lähtöpisteessä unelma on usein hyvin kaukainen. Esimerkki pesäpalloseuran unelmasta voisi olla suomenmestaruus 15 vuoden päästä. Välitavoitteita voivat olla sarjapaikka, sarjapaikan säilyttäminen, pudotuspelit, jne. Jotta unelmaan tai edes välitavoitteisiin on mahdollista päästä, on tärkeää luoda suunnitelma, jonka mukaan lähdetään etenemään kohti unelmaa. Ja koska kyse on urheilusta, täytyy kilpailla muita samoja unelmia kohti pyrkiviä vastaan. Kilpailua täytyy olla joka puolella. Harjoituksissa, myynnissä, fanien keskuudessa, ottelutapahtumissa ja tietenkin itse otteluissa. Kun nämä asiat ovat seuralle selkeitä, niin urheilijan on helppo toimia ja myöskin fanien on helpompaa lähteä mukaan tarinaan matkalla kohti unelmaa.

Sanotaan, että kilpailu kehittää ja kilpailun myötä saadaan myös tuloksia. Tuloksien avulla on mahdollista arvioida kehitystä ja tämän perusteella suunnitelmien tekeminen on helpompaa. Ilman kilpailua ei ole urheilua. Silloin on kyse harrastelusta ja liikunnan tuottamisesta, mikä sekin on toki tärkeää. Urheiluseuroissa tulisi kuitenkin mielestäni jatkossa tietää paremmin kaksi asiaa. Teemmekö kilpaurheilua vai olemmeko harrasteseura? Teemmekö tätä urheilijoiden vuoksi vai itsemme vuoksi? Uskon, että kun näihin kysymyksiin osataan vastata missä tahansa urheiluseurassa, toiminta tehostuu ja turhanpäiväinen puuhastelu jää vähemmälle. Suomalainen urheilu kaipaa tehokkuutta erityisesti rakenteisiinsa ja osaavia sekä kunnianhimoisia työntekijöitä töihin. Kaikilla välimallin ratkaisuilla tuhlaamme vain toistemme aikaa, eikä urheilun taso pääse nousemaan sille korkeudelle, että ihmiset haluaisivat käyttää vapaa-aikaansa sen seuraamiseen ja tekemiseen. Meidän täytyy herätä ja toimia.

Pelinjohtajien blogipostaukset rakensi tällä kaudella Rakennuspalvelu J.Heide

Siilinjärven Pesiksen kausi 2021 päättyi virallisesti kauden päätös- ja palkintotilaisuudella Kuopion Saanassa keskiviikko-iltana. Ensin syötiin maittavat ruuat ja sen jälkeen palkittiin ansioituneita Saanan uudella lasitetulla terassilla makean ja mehun kera.

SiiPen päättäjäistilaisuudessa palkittiin pelaajia, valmentajia, taustahenkilöitä ja muistettiin seuratekijöitä kunniamaininnoilla. Palkintopystien lisäksi osalle palkituista lahjakortit tarjosi Intersport Siilinjärvi.

Oheisessa listassa on listattu kaikki päättäjäisissä palkitut henkilöt ja tahot. Päättäjäisten myötä SiiPen kausi 2021 on saatu päätökseen ja loputkin katseet päästään kääntämään tulevaisuuteen.

Siilinjärven Pesis haluaa vielä kiittää kaikkia päättyneestä kaudesta ja onnitella erityisesti palkinnon saajia!

Palkitut 2021

Vuoden tuomari: Aatu Pajarinen

Vuoden pesisperhe: Makkosen perhe

Vuoden kumppani: Osan Kone Oy

Vuoden talkoolainen: Jaana Roponen

Vuoden taustatiimi: F-Tytöt

Vuoden valmennustiimi: D-Pojat

Vuoden SiiPeläinen: Lauri Kuosmanen

Vuoden kunniamaininta: Jani Huttunen, Eveliina Taipale, Jarno Korolainen ja Nina Kokkola. ”Lukemattomia ansiokkaita työtunteja seuratoiminnan eteen”

Kunniakirjat junnuparlamentin jäsenille: Winski Mykkönen, Jesse Lappalainen, Hilma Väistölä, Lilja Forsström, Beata Räsänen, Jenna Väistölä, Sanni Salkunen, Julius Manninen, Anni Forsström ja Otso Huuskonen.

Tähtiseura-juniorivalmentaja: Hanna Lyytinen

Vuoden pelinjohto: D-Tytöt

Vuoden joukkue: C-Tytöt

Pesistyttö ja pesispoika:
Maria Rönkä ja Eetu Kinnunen

 

Kauden 2021 (G-C-juniorit) palkintokriteerit:

Kauden harjoittelija → Pelaaja on osoittanut kauden aikana hyvää asennetta joukkueen harjoituksissa ja on ollut lähes poikkeuksetta paikalla. Lisäksi pelaaja on käyttänyt aikaa myös omatoimisen liikunnallisuuden kehittämiseen ja pesäpallo taitojen hiomiseen.

Kauden joukkuepelaaja → Pelaaja on omalla toiminnallaan parantanut joukkuehenkeä ja pystyy toimimaan kaikkien joukkueen jäsenten kanssa. Lisäksi pelaaja on kannustanut muita upeasti ja antanut rakentavaa palautetta toisille positiivisuuden kautta.

Kauden onnistuja → Pelaaja on omilla pelisuorituksillaan auttanut joukkuetta läpi kesän. Hän on näyttänyt esimerkkiä pelillisesti ja ottanut vastuuta niin sisä- kuin ulkopelissä mukaan lukien kaaripelin ja taktiset seikat.

G-juniorit
Kauden harjoittelija: Winski Mykkänen
Kauden joukkuepelaaja: Veera Moilanen
Kauden onnistuja: Eeti Jokisaari

F-pojat
Kauden harjoittelija: Tomas Karjalainen
Kauden joukkuepelaaja: Jesse Lappalainen
Kauden onnistuja: Leo Väistölä

F-tytöt
Kauden harjoittelija: Juulia Rissanen
Kauden joukkuepelaaja: Lilja Forsström
Kauden onnistuja: Nelli Rissanen

E-pojat (pelisarja)
Kauden harjoittelija: Eerik Pirskanen
Kauden joukkuepelaaja: Taavetti Laukkanen
Kauden onnistuja: Aatu Pajarinen

E-pojat (kilpasarja)
Kauden harjoittelija: Vilho Immonen
Kauden joukkuepelaaja: Jimi Vartiainen
Kauden hnnistuja: Julius Manninen

E-tytöt (mustat)
Kauden joukkuepelaaja: Hilma Heiskanen
Kauden harjoittelija: Senni Salkunen
Kauden onnistuja: Sanni Katainen

E-tytöt (keltaiset)
Kauden joukkuepelaaja: Kerttu Kervinen
Kauden harjoittelija: Ella Lyytinen
Kauden onnistuja: Nea Puurunen

D-Pojat
Kauden harjoittelija: Matias Jääskeläinen
Kauden joukkuepelaaja: Aleksi Väisänen
Kauden onnistuja: Joonas Eskelinen

D-Tytöt (keltaiset)
Kauden harjoittelija: Tea Kolari
Kauden joukkuepelaaja: Maija Räisänen
Kauden onnistuja: Sanni Vehviläinen

D-tytöt (mustat)
Kauden harjoittelija: Pihla Tuovinen
Kauden joukkuepelaaja: Tilda Immonen
Kauden onnistuja: Elsi Katainen

C-Tytöt
Kauden hnnistuja: Tiia-Mari Veikanmaa
Kauden houkkuepelaaja: Henna Kröger
Kauden harjoittelija: Nelly Kiiski

 

Kauden 2021 (B-edustus) palkintokriteerit:

Kauden tärkein pelaaja → Pelaaja on pystynyt omalla toiminnallaan luomaan joukkueeseen positiivista ilmapiiriä sekä näyttänyt omalla esimerkillään mallia niin kentällä kuin sen ulkopuolella. Lisäksi pelaaja on ollut pelillisesti joukkueen parhaimmistoa läpi kauden.

B-pojat: Matias Rönkä

B-tytöt: Kauden tärkein pelaaja: Siiri Väistölä

MSS: Kauden tärkein pelaaja: Peetu Makkonen

NMS: Kauden tärkein pelaaja: Janika Niskanen

NSS Kauden tärkein pelaaja: Ninni Pasanen

NSP: Kauden tärkein pelaaja: Jasmiina Juntunen

MSP: Kauden tärkein pelaaja: Ville Lantiainen

Samalla pistetään myyntiin Ville Lantiaisen gameworn pelipaita, joka on hinnaltaan 100€! Voit ostaa gameworn pelipaidan laittamalla viestiä sähköpostilla osoitteseen teemu.huhtakangas(at)siipe.fi

 

SiiPen junnuparlamentin jäsenet poseerasivat päättäjäistunnelmissa 🙂

 

 

 

 

Superpesiskarsintojen viides ja viimeinen peli oli täynnä jännitystä, sillä Siilinjärven Pesiksen ja Oulun Lipon välisen ottelun panoksena oli paikka superpesiksessä. Molempien joukkueiden osalta taistelutahtoa täynnä olleen ottelun ratkaisua haettiin aina supervuoroparista asti, mutta lopulta ottelu ratkesi SiiPen hyväksi lukemin 1-2s (1-3, 1-0, 0-1). Superpesistä pelataan Mantulla täten myös kaudella 2022!

Ensimmäisen jakson avausjuoksu nähtiin toisen tasoittavalla, kun Lipon Aapo Hiltunen löi pallon kolmospussiin. SiiPen tasoitusjuoksu nähtiin taas kolmannen aloittavalla, kun Matias Hänninen kotiutti Eemeli Paldaniuksen komealla välilyönnillään. Vahva ulkopeli piti Lipon nollilla ja neljänteen vuoropariin lähdettiin tasatilanteesta 1-1. Sebastian Lahti juoksi kotiin Samu Vainikaisen kakkosrajalyönnillä vieden SiiPen johtoon. Mikko Hakomäki kotiutti vielä Ville Lantiaisen välilyönnillään vieden SiiPen jo lähes turvallisentuntuiseen johtoon. Lippo lähti kotiyleisönsä kannustaessa viimeiselle tasoittavalleen. Tutun vahva ulkopeli piti Lipon jälleen nollilla, ja SiiPe otti ensimmäisen jakson itselleen lukemin 1-3.

Toisen jakson juoksutilit avasi Lipon Aapo Hiltunen tarkalla välilyönnillään ensimmäisen aloittavalla. Kovaa vääntöä peli olikin molemminpuolisesti aina neljänteen vuoropariin asti, kun kumpikaan joukkueista ei saanut juoksuja aikaiseksi mutta esitti vahvaa ulkopeliä. Joukkueista ei ollut juoksuntekoon vielä neljännessäkään vuoroparissa, ja täten Lippo vei jakson niukkaakin niukemmin 1-0.

Supervuoroparissa SiiPe selvisi kauden tärkeimmästä ulkovuorostaan kunnialla. Lippo pääsi yrittämään kotiutuksia, mutta tuloksetta. Sisävuoroon lähdettiin metsästämään juoksua, jolla superpesispaikka varmistuisi. Taistelun ratkaisi Jiri Pippola kotiuttamalla Eemeli Paldaniuksen upealla välilyönnillä palottomasta ajolähdöstä. Täten ottelu ratkesi SiiPen hyväksi, ja Siilinjärvellä pelataan miesten superpesistä myös kaudella 2022!

Kauden viimeisen ottelun palkitut SiiPestä olivat Matias Hänninen ja Ville Lantiainen.

Kausi 2021 on täten saatettu kunnialla loppuun. Kiitos kaikille matkassa mukana olleille ja tervetuloa nauttimaan superpesiksestä Mantulle myös ensi kesänä!

 

Otteluraportin tarjosi Fysiomaker

Neljäs superpesiskarsintaottelu oli tiukkaa vääntöä aina viime metreille saakka. Ottelu kirjattiin jännittävien vaiheiden jälkeen vierasjoukkue Oulun Lipolle lukemin 1-2k (1-2, 6-3, 1-3). Tämä tarkoittaa sitä, että superpesispaikan saaja ratkaistaan huomenna Oulussa.

Ottelun avausjuoksu nähtiin ensimmäisen tasoittavalla Lipon toimesta, kun Markus Hallasuo iski pallon kahden palon ajolähdöstä väliin. SiiPe sai Oulua enemmän kolmostilanteita aikaiseksi, mutta kotiutusyritykset eivät tuottaneet tulosta. Aapo Hiltunen löi vieraiden toisen juoksun toisen tasoittavalla iskemällä pallon kolmosjatkeelle. Kolmas vuoropari oli juoksuton, ja näljänteen vuoropariin kotijoukkue lähti kahden juoksun takaa-ajoasemasta. Matias Hänninen löi pallon etutilanteessa kolmospuolelta läpi niin, että Sebastian Lahti karkasi lyönnillä kotipesään juoksun arvoisesti. Lisäjuoksuja ei kuitenkaan nähty, ja täten niukkajuoksuinen ensimmäinen jakso päättyi vierasjoukkueelle lukemin 1-2.

Toisen jakson alkuun SiiPen esittämä ulkopeli oli vakuuttavaa. Viimein toisen lopettavalla kotijoukkue pääsi myös juoksujenteon makuun, kun Samu Vainikainen kotiutti Ville Lantiaisen välilyönnillään. Seuraavasta syntyneestä ajolähdöstä Mikko Hakomäki kotiutti Matias Hännisen lähes identtisellä välilyönnillä. Tilanteen viimeisteli Ville-Veikko Korhonen kotiuttamalla Jiri Pippolan komealla kolmosjatkesivalluksellaan. Kolmannen tasoittavalla SiiPe kasvatti johtoaan entisestään kakkospesän ohi Monttuun menneen harhaheiton turvin, kun Eemeli Paldanius ja Ville Lantiainen kipittivät aina kotipesään asti. Ville-Veikko Korhonen otti päivän toisen lyödyn nimiinsä kotiuttamalla Justus Niemeläisen kolmospesän päälle suuntautuneella lyönnillään. Tällä kertaa oli Lipon vuoro lähteä metsästämään juoksuja jo kuuden juoksun takaa-ajoasemasta. Pitkän sisävuoron aikana Markus Hallasuo, Miika Keski-Petäjä ja Oskari Salmela löivät kaikki yhdet juoksut, mutta jaksovoitto irtosi siitä huolimatta kotijoukkueelle lukemin 6-3.

Supervuoroparin alkuun SiiPe esitti jälleen erittäin vahvaa ulkopeliä. Lipon pelaajia ei nähty ykköspesää pidemmällä. Tasoittavalla sisävuorolla kotiutuksia päästiin yrittämään, mutta tuloksetta.

Kotiutuslyöntikilpailussa sisältä aloittanut Lippo sai tehtyä kolme juoksua. SiiPen Mikko Hakomäki onnistui kotiutuksessaan, mutta se oli laiha lohtu kotijoukkueelle. Kotiutuslyöntikilpailu ratkesi vieraille lukemin 1-3, ja ottelun voitto matkasi vieraiden mukana.

SiiPen palkitut tänään olivat Matias Hänninen ja Ville Lantiainen.

Kauden kotiottelut olivat tältä erää tässä. Kiitos kaikille kesän mittaan Mantulla käyneille, tervetuloa mukaan myös ensi kaudella! Viides ja viimeinen superpesiskarsintaottelu pelataan huomenna 19.9. Oulussa. Voitolla SiiPe säilyttää sarjapaikkansa, tappiolla Lippo nousee superpesikseen ja SiiPe tippuu sarjatasoa alemmas ykköspesikseen.

 

Otteluraportin tarjosi Fysiomaker

Siilinjärven Pesiksen miehet kohtasivat tänään Oulun Lipon vierasottelussaan Raksilassa superpesiskarsintojen kolmannessa ottelussa. Ensimmäisen jakson karvaan lopun jälkeen SiiPe nousi kauden ensimmäiseen vierasvoittoonsa tärkeääkin tärkeämmässä paikassa. Voitto irtosi lopulta lukemin 1-2s (8-5, 0-2, 0-1).

Ensimmäinen jakso alkoi SiiPelle suotuisasti, kun kahden palon ajolähtötilanteessa Mikko Hakomäki iski pallon kolmoskulmasta läpi kunnarin ja kolmen tavallisen arvoisesti. Lipon Markus Hallasuo ja Aapo Hiltunen kavensivat tilannetta, mutta SiiPe piti itsensä turvallisen tuntuisessa johtoasemassa. Kolmannen aloittavalla Jiri Pippola kotiutti Sebastian Lahden komealla välilyönnillään. Lippo sai kuitenkin tasoittavalla vuorollaan otetta pelistä Hiltusen ja Hallasuon ottaessa toiset lyödyt nimiinsä. Neljännen aloittavalla SiiPe ei saanut lisäjuoksuja tehtyä, ja Lipon tasoittavalle vuorolle lähdettiin tilanteessa 4-5. Ensin pelin tasoitti Markus Hallasuo välilyönnillään. Heti perään myös hyvässä lyöntivireessä ollut Aapo Hiltunen iski pallon kakkospuolelta kopparin räpylän ohi kunnarin ja kahden tavallisen arvoisesti.

Toisen jakson alkuun mennessä oli keretty unohtamaan ensimmäisen jakson murheet. Etukenttä esitti heti alusta alkaen erittäin vakuuttavaa ulkopeliä, eikä Lippo saanut pelaajia ykköspesää pidemmälle. Ensimmäisen lopettavalla Ville Lantiainen iski pallon takaa läpi ykköstilanteessa kunnarin ja yhden tavallisen arvoisesti. Vakuuttavaa ulkopeliä ylläpitänyt SiiPe ei antanut juoksuakaan Lipolle toisella jaksolla, ja täten Lantiaisen kunnarin tuomat juoksut riittivät jaksovoittoon lukemin 0-2.

Supervuoroparissa Jiri Pippola kotiutti Samu Vainikaisen kierteisellä kakkosrajanäpäytyksellään. SiiPen ulkopeli kesti paineen, eikä Lippo saanut etenijöitä taaskaan ykköspesää pidemmälle. Ottelun voitto ja toinen kiinnitys superpesiksessä säilymiseen lähtivät siis Piällysmiesten mukaan Siilinjärvelle.

SiiPen palkitut tänään olivat kunnarit taiteilleet kakkospalkittu Ville Lantiainen sekä ykköspalkittu Mikko Hakomäki.

Vaikka kelit ovatkin jo koleat, pelit sen kuin jatkuvat! Piällysmiesten kauden viimeinen kotiottelu Mantulla nähdään lauantaina 18.9. klo 15 alkaen. Mikäli SiiPe voittaa ottelun, on sarjapaikka superpesiksessä varma myös kaudelle 2022. Nyt jos koskaan on siis tilaisuus päästä laittamaan meteliä Mantulle! Ennakkoliput löytyvät osoitteesta seat4.me.

 

Otteluraportin tarjosi Fysiomaker

Siilinjärven Pesiksen miehet kohtasivat tänään Oulun Lipon superpesiskarsintojen toisessa ottelussa. Koleassa syyskelissä pelatun ottelun ensimmäinen jakso sai kylmän lopun, mutta toisella jaksolla sisäpeliin lämmennyt kotijoukkue taisteli itselleen komean voiton kotiyleisön edessä lukemin 2-1k (1-4, 5-2, 0-0, 1-0).

Ensimmäinen jakso sai tyylikkään alun, kun ensimmäisen aloittavalla SiiPen Ville-Veikko Korhonen kotiutti Justus Niemeläisen viimeisenä lyöjänä välilyönnillään. Siitä eteenpäin aina neljännen tasoittavalle asti peli oli pallottelua, jossa molemmat joukkueet esittelivät vuorollaan vahvaa ulkopeliään. Lipon avausjuoksun iski Oskari Salmela kiertämällä kunniaa keskeltä takaa läpi menneellä lyönnillään. Jakson ratkaisi Jonne Luhtavaara lyömällä pallon kakkoskulmasta läpi kunnarin ja kahden tavallisen arvoisesti. Näin päättyi ensimmäinen jakso Lipon juhliin lukemin 1-4.

Toisen jakson avausjuoksusta vastasi vierasjoukkue, kun Tapani Piri löi pallon monttuun kunnarin arvoisesti. Ville-Pekka Jokinen kasvatti toisessa vuoroparissa Lipon johtoa entisestään näpäytyksellään. Vaan vihdoin sai tasoittavalla vuorolla kotijoukkuekin sisäpeliään auki. Ensin Jiri Pippola kotiutti Samu Vainikaisen komealla välilyönnillään. Ville-Veikko Korhonen otti nimiinsä päivän toisen lyötynsä kotiuttamalla jälleen Justus Niemeläisen kolmospussilyönnillään. Ville Lantiainen iski kotijoukkueen vielä johtoon kotiuttamalla Ville Veittikosken komealla kakkosrajaleikkurillaan. Vauhti ei pysähtynyt vielä kolmannessakaan vuoroparissa, kun Jiri Pippola kotiutti Sebastian Lahden hidastetulla varsilyönnillä, ja Mikko Hakomäki Samu Vainikaisen kakkosrajanäpäytyksellään. SiiPe ei päästänyt Lippoa enää peliin kiinni neljännen aloittavalla ja täten kotijoukkue otti toisen jakson nimiinsä 5-2.

Juoksuttoman supervuoroparin jälkeen siirryttiin tiukkaakin tiukempaan kotiutuslyöntikilpailuun. Kotijoukkue piti pintansa, eikä antanut Lipolle juoksuakaan. Kotijoukkueen lyöntivuorolla ottelun ratkaisua ei tarvinnut kauaa odotella, kun upeaa peliä pelannut Jiri Pippola löi pallon ensimmäisellä lyönnillään kakkosjatkeelle kotiuttaen Justus Niemeläisen. SiiPe vei täten koko ottelun nimiinsä lukemin 2-1k sekä tasoitti superpesiskarsintojen otteluvoitot 1-1.

SiiPen palkitut tänään olivat kakkospalkittu Ville Veittikoski sekä ykköspalkittu Ville-Veikko Korhonen.

Vaikka kelit ovatkin jo koleat, pelit sen kuin jatkuvat! Piällysmiesten kauden viimeinen kotiottelu Mantulla nähdään lauantaina 18.9. klo 15 alkaen. Nyt jos koskaan on tilaisuus päästä laittamaan meteliä Mantulle!

 

Otteluraportin tarjosi Fysiomaker

Piällysmiehet aloittivat Superpesiskarsinnat eilen Oulussa ja ottelussa Lippo löi molemmilla jaksoilla hivenen kovempaa ja sitä myöten ottelu Lipolle lukemin 2-0 (2-1,3-2). Riku Tolonen perkaa ottelun läpi Piällysmiesten näkökulmasta.

-Tänään meidän pelaamisessa näkyi aivan liikaa se, että vastassa oli meille tältä kaudelta tuntematon vastustaja ja se että edellisestä kovasta sarjasta oli niin vähän aikaa. Ehdimme parissa päivässä kääntämään katseemme hyvin tulevaan vastustajaan, mutta emme saanut konkretisoitua sitä vielä kentälle, Riku avasi ottelun jälkeen.

-Lipolla on ollut aikaa valmistautua tähän sarjaan huomattavasti meitä enemmän ajallisesti ja se myös näkyi tänään heidän otteissaan. He pelasivat tänään hyvän ottelun ja veivät sen myötä voiton aivan ansaitusti. Sarja on nyt avattu ja kolme voittoa vaaditaan. Olen varma että pystymme jatkossa paljon parempaan, nyt kun uuden sarjan alkujännitykset on jännitelty. Uskon, että saamme seuraavassa pelissä otteisiimme uutta virtaa äänekkäästä omiaan hienosti kannattavasta kotiyleisöstämme, Riku päättää.

Superpesiskarsinta jatkuu Mantulla 11.9. klo.15.00 sarjan toisella ottelulla Lippoa vastaan. Hanki liput tästä

Otteluraportin tarjosi Fysiomaker