Vahva pesäpallovaikuttaja on poissa

Pohjoissavolaista pesäpalloväkeä kohtasi heti vuoden vaihduttua suruviesti. Veijo ”Veju” Miettinen kuoli
perjantaina 3. päivänä tammikuuta sairauskohtauksen seurauksena.

Veijo Miettinen oli syntynyt 20. heinäkuuta 1956 Outokummussa Pohjois-Karjalassa, jossa hän kävi myös
koulunsa. Pesäpallo tuli Veijolle tutuksi jo poikana. Hänen kasvattajaseuransa oli maineikas Outokummun
Partio.

Kirjoitettuaan ylioppilaaksi vuonna 1975 Veju aloitti hammaslääkäriopinnot silloisessa Kuopion yliopistossa.
Muutto Pohjois-Savoon tarkoitti myös sitä, että hän siirtyi pelaamaan pesäpalloa Siilinjärven Ponnistuksen
joukkueeseen. Hän oli yhtenä joukkueen avainpelaajista nostamassa SiiPoa korkeimmalle sarjatasolle.

Superpesistä Veju pelasi SiiPon joukkueessa kaudet 1980-1983. Kausi 1984 sujui Puurtilan Kisa-Poikien
ykköspesisjoukkueessa Varkaudessa. Ura pelaajana päättyi kaudella 1985 SiiPon riveissä, mutta nyt
ykköspesiksessä.

Joulupäivänä Veju lähetti viimeiset pesäpalloterveisensä Puijon Pesiksen joulukalenterissa. Hän sanoi
pesäpallon antaneen hänelle asuinpaikan. Ilman pesäpalloa hän tuskin olisi jäänyt asumaan Pohjois-Savoon.

Tämä on helppo ymmärtää. Pohjoissavolainen pesäpallo oli tärkeällä sijalla Vejun elämässä, vaikka oma
pelaaminen huipputasolla päättyikin alle 30-vuotiaana. Kelta-Mustien miesten joukkuetta Veju valmensi ja
johti kaudet 1987-1988. Kaudella 1989 hän johti Siilinjärven Pesiksen miesten superpesisjoukkueen peliä.
Viuhkan varressa hän oli myös kesällä 1992, nyt SiiPen naisten superpesisjoukkueen pelinjohtajana.

Vuonna 1999 talousvaikeuksissa ollut SiiPe kutsui jälleen Vejun apuun. Hän johti SiiPen ja kuopiolaisen
Kelta-Mustien välisiä neuvotteluita toiminnan yhdistämisestä. Neuvottelujen seurauksena syksyllä 1999
perustettiin uusi seura, Puijon Pesis, johon yhdistettiin SiiPen ja KeMun miespesäpalloilu. Vejusta tuli uuden
seuran ensimmäinen puheenjohtaja.

Tehtävä ei ollut helppo. Piti osata yhdistää kaksi erilaista seurakulttuuria yhdeksi. Tähän tehtävään
rauhallinen ja harkitseva Veju oli juuri oikea mies. Vaikka Veju joskus pienessä piirissä näytti
harmistumisensa kipakastikin, hän ulospäin esiintyi aina maltillisesti ja sovittelevasti.

Veju oli poikkeuksellisen vastuuntuntoinen ihminen. Hän piti kunnia-asianaan sitä, että Puijon Pesis selviytyi
alkuaikojensa vaikeuksista. Vaikeudet Veju joskus otti hoitaakseen hyvinkin henkilökohtaisesti.
Murheenkryyni alusta alkaen oli seuran talous. Yhdistymissopimuksessa PuPe sitoutui tuntuviin korvauksiin
niin KeMulle kuin SiiPellekin. Yleisömäärät eivät kehittyneet odotetulla tavalla ja korvaukset rasittivat
pitkään seuran taloutta.

Urheilullisesti PuPe kuitenkin menestyi hyvin. Jo toisen kautensa päätteeksi seuran miesjoukkue nousi
Superpesikseen. Jälkeenpäin Veju luonnehti syksyllä 2001 toteutunutta nousua mahtavaksi kokemukseksi.
Ilman Vejun määrätietoista johtamista nousu tuskin olisi ollut mahdollinen.

Nousukaan ei tuonut toivottua kohennusta seuran talouteen. Jo heinäkuussa 2002 PuPe joutui
turvautumaan poikkeukselliseen keinoon eli yt-neuvotteluihin, joiden seurauksena pelaajien palkkioita leikattiin. Neuvotteluiden käyminen oli Vejulle raskasta.

”Vastenmielisin ilta, mitä olen urheiluelämässä kokenut”, hän sanoi sen jälkeen, kun neuvotteluiden tulos oli kerrottu pelaajille.

Syksyllä 2002 PuPen edustusjoukkue yhtiöitettiin ja Vejun puheenjohtajuus päättyi. Hän jatkoi kuitenkin
Savosta Oy:n hallituksessa jonkin aikaa.

Vaikka luottamustehtävät seurassa vähitellen jäivätkin, Veju jatkoi PuPen tukemista monin tavoin, ei
vähiten taloudellisesti yrityksensä Siilin Hammaslääkäripalvelu Oy:n kautta. Tukea riitti myös Siilinjärven
Pesikselle.

Puijon pesäpallostadionin katsomossa Veju oli tuttu näky. Erityisen iloinen Veju sanoi olevansa siitä, että
omia junioreita alkoi vähitellen nousta seuran edustusjoukkueeseen. Omien kokemustensa opettamana
hän pitikin pesäpalloseuroja hyvinä ”kasvualustoina” nuorille ihmisille.

Varsinaisen elämäntyönsä Veijo Miettinen teki ammatissaan hammaslääkärinä. Hän valmistui
hammaslääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1980. Uusia hammaslääkäreitä hän koulutti Kuopion yliopistossa
vuodet 1980-1996, viimeiset neljä vuotta hammasklinikan kliinisen toiminnan johtajana. Siilinjärven ja
Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymän johtavana hammaslääkärinä hän sai kiitosta työstään
palveluketjun joustavoittajana ja järkeistäjänä.

Koko pohjoissavolainen pesäpalloväki tuntee kiitollisuutta ja jää kaipaamaan vahvaa pesäpallovaikuttajaa ja ystävää.

Mauri Liukkonen

Kuva: Savon Sanomat/Olli Herranen